Näin asuntohaaveista on pakko tinkiä
Lehtikuva/Taloussanomat
Kymmenen neliötä vähemmän, kaksion sijasta sittenkin yksiö ja sijainti vielä pari kilometriä kauemmaksi keskustasta. Näin voi asunnonostaja joutua nyt tinkimään haaveistaan. Nousussa olevat lainakorot pakottavat miettimään uusiksi, mihin rahkeet riittävät. Katso miten paljon lainamääristä pitää tinkiä korkojen nousun takia.
9.5.2011 06:01
128
Asuntoa ostavat joutuvat nyt korkojen noustessa varautumaan joko korkeampiin kuukausimaksuihin tai hyvinkin pitkään laina-aikaan. Vaihtoehtona on myös kasvattaa omaa rahoitusosuuttaan asunnosta, ostaa ajateltua pienempi tai halvempi asunto tai siirtää asuntohankintaansa pitkälle tulevaisuuteen.
Suomen Rahatieto laski Taloussanomien pyynnöstä, kuinka paljon otettavan lainan määrää jouduttaisiin kutistamaan korkotason yhä noustessa, mikäli maksettavat kuukausimaksut haluttaisiin pitää nykyisen korkotason mukaisena ja laina-aika 20 vuodessa.
15:07Osake
+2,32 %
5,95
+0,13
Vertailussa lähdettiin siitä, että asuntolainan korko tällä hetkellä olisi 2,5 prosenttia ja laina olisi otettu 20 vuodeksi. Asuntolainan määräksi on oletettu 85 prosenttia asunnon ostohinnasta.
Lainamäärästä voi joutua
karsimaan liki neljänneksen
Jos kuukausikulut haluttaisiin pitää nykytasoilla ja korkotaso nousisi 3,5 prosenttiin, niin asuntolainasta jouduttaisiin tinkimään liki yhdeksän prosenttia. Vastaavasti jos korkotaso nousisi 4,5 prosenttiin, lainan määrää jouduttaisiin pudottamaan runsaalla 16 prosentilla eli liki kuudenneksella. Jos puolestaan kävisi niin, että korkotaso ampaisisi 5,5 prosenttiin, niin lainaa jouduttaisiin ottamaan 23 prosenttia vähemmän.
Esimerkiksi Helsingissä 30-neliöisen yksiön keskihinta on Tilastokeskuksen mukaan 138 450 euroa. Tälle summalle 85 prosenttia lainaa tarkoittaisi 117 683 euron lainamäärää. Lainan kuukausimaksuksi muodostuisi 2,5 prosentin lainakorolla 624 euroa kuussa, jos laina otettaisiin 20 vuodeksi.
Mikäli lainakorko kipuaisi 5,5 prosenttiin, pystyisi samalla 624 euron kuukausimaksulla hoitamaan 27 028 euroa pienempää lainaa eli vain 90 654 euron lainaa. Asunnon arvosta pitäisi siis saada 31 798 euroa pois, tai asunnonostajan pitäisi vaihtoehtoisesti kasvattaa omarahoitusosuuttaan. (Katso vertailutaulukko eri kaupungeista ja asuntotyypeistä jutun lopusta.)
Paineita myös
lainamarginaaleissa
Nordean henkilöasiakkaista vastaava yksikönjohtaja Ville-Veikko Laukkanen sanoo, että varsinkin ensiasunnon ostajat saattavat tällä hetkellä joutua lainaneuvotteluissa päivittämään uusiksi näkemyksiään siitä, minkä hintaisia kohteita kannattaa katsella.
– Korkotason noususta on keskusteltu. Arvioidaan, että ohjauskorkoon tulee lisää nostoja ja lainamarginaaleja on paineita kasvattaa uusien Basel III -säädösten vuoksi. Lisäksi paineita on elinkustannuksissa. Esimerkiksi elintarvikkeiden ja sähkön hinnassa on selviä paineita. Tämä kaikki alkaa jo vaikuttaa henkilöasiakkaiden lainanhoitomahdollisuuksiin.
Laukkanen myös huomauttaa, että asunnon ostohinnan lisäksi monissa kohteissa mukana on myös tukevasti yhtiölainaa, joka sekin pitää ottaa huomioon kokonaiskustannuksia laskettaessa.
"Käytännössä
laina-aika venyy"
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Tapiola Pankin toimitusjohtaja Harri Lauslahti ei usko, että heidän pankkinsa asiakkaat hätkähtäisivät korkotason muutoksesta. Pankki kun lähtee aina siitä, että asiakkaan tulee selvitä vähintään kuuden prosentin korkotasosta.
Hän myös huomauttaa, että valtaosa otetuista lainoista on tasaerä- tai annuiteettilainoja, jossa kuukausierä ei vaihtele, vaan laina-aika joustaa.
– Käytännössä laina-aika venyy korkojen osuuden kasvaessa. Kotitaloudet ovat menneet yhä enemmän tällaiseen kassavirta-ajatteluun.
Varo liian
pitkää lainaa
Korot ovat vielä tällä hetkellä poikkeuksellisen matalia. Lauslahti varoittaakin tässä tilanteessa ottamasta liian pitkää lainaa.
– Suosituksena on enintään 18–20 vuotta. Silloin on vielä joustovaraa laina-ajan kasvattamiseen, jos korot nousevat. Jos otetaan matalalla korkotasolla 30 vuoden annuiteettilaina, niin silloinhan se muuttuu käytännössä ikuiseksi lainaksi, Lauslahti muistuttaa.
Laina-ajan pitkittyminen ei olekaan edullista asiakkaalle.
– Laina-ajan kasvaessa yli 20 vuoden lainan kokonaiskustannus kasvaa oikein leijonan harppauksin ja pankin ansainnassa alkaa olla aikamoista vipua, Lauslahti myöntää.
16
10
26
Kommentit (128)
Mulla olisi hyvä pikku rivari myytävänä isolla pihalla. Kukahan ostais.
Mä haluan kerrostaloyksiöön jo.
Onko velkaloukku elämä oikeasti hyvä?
Miksi Taloussanomat eivät voi esittää informaatiota selkeästi, vaan tässä tapauksessa mahdollisesti mielenkiintoisen informaation tällaisella puhekielisellä ammattislangilla?
Miksi Ruotsissa tällaiset todella pitkät "ikuis"lainat ovat pankeille hyviä ja Suomessa eivät? Pääkaupungin asuntohinnat ovat niin korkeita, että niiden maksamiseen sopisivat hyvin "ikuiset lainat". Suomalaiselle asuntovelallisellekin ne sopisivat erittäin hyvin noin henkisestikin - vasta matojen ruokana ollessaan velallinen saisi rauhan asuntolainastaan! Saisi nauttia siihen asti omistusasujan statuksestaan, lainanlyhennyksistään ja korkovähennyksistään!
Tällaisessa inflaatiovaiheessa yleensä myös ihmisten maksukyky paranee. Palkansaajat saavat tuntuvampia yleiskorotuksia kuin huonon taloustilanteen aikana. Talsan laskelmat ovat aika suoraviivaisia eivätkä ota huomioon mm. tätä inflaatiovipua.
Toinen asia mikä ihmetyttää on tämä raivoisa velattomuuteen pyrkiminen. Itse asunnonomistajana suhtaudun lainanlyhennykseen kuin vuokraan. Asumisesta pitää kuitenkin maksaa. On tässä vaiheessa aivan sama olenko velaton 17 vai 25 vuoden kuluttua. Oma lainani on yllämainittu tasaerälaina jossa laina-aika joustaa.
Lauslahden "vipu"-kommentti viitannee siihen että yli 25 vuoden laina-ajalla, koron osuus tulee jo niin suureksi ettei sillä saa juurikaan kuukausierää kutistettua. Tässä tapauksessa pankki siis tekee (huomattavasti) enemmän hilloa. Se mitä tuo vipu -sana tarkoittaa (kaikki tuntevat velkavivun) jääköön arvoitukseksi.