Yli 400 e lisälasku! Näin sähköyhtiö rahastaa

Kotitalouksien sähkölasku on kasvanut vuodessa lähes 20 prosenttia. Sähkön kokonaishintaa korotti tuntuvasti vuoden alun veronkorotus, mutta myös veroton hinta on kohonnut miltei 12 prosenttia. Jatkossa nousupaineita tulee Japanin ydinvoimaonnettomuuden aiheuttamasta asennemuutoksesta. Jos fossiilisten polttoaineiden kysyntä kasvaa, energian hinta nousee.

Sähkön keskihinta veroineen oli huhtikuun alussa jo noin 17,93 senttiä kilowattitunnilta tavallisella kerrostaloasujalla kun se vuotta aiemmin oli 15,18 senttiä. Vuodessa nousua on siis tullut 18 prosenttia. Noin 50 neliön kerrostalokaksion sähkölasku nousi 55 euroa vuodessa.

Omakotitalossa asuvalla sähkölämmittäjällä kokonaishinta nousi samassa ajassa 10,69 sentistä 12,98 senttiin kilowattitunnilta eli 21,4 prosenttia. Suorasähkölämmitteisen 100–120 neliön sähkölasku kasvoi vuodessa noin 412 euroa.

Energiamarkkinaviraston tilastoimat hinnat ovat verollisia nimellisiä kokonaishintoja eli niihin sisältyy sekä siirto, että energiahinnat. Kyseessä ovat toistaiseksi voimassa olevat tarjoushinnat, jotka koskevat uusia sopimuksia. Tarjoushinnat reagoivat hintamuutoksiin hiukan toimitusvelvollisuushintoja nopeammin. Tarjoushinta toistaiseksi voimassa olevalle sopimukselle on kehittynyt hyvin samaan tapaan kuin toimitusvelvollisuushinta.

Veronkorotuksen
vaikutus tuntuva

Osasyynä hintojen nousuun ovat vuoden vaihteessa voimaan astuneet veronkorotukset. Sähköverojen korotus, arvonlisävero mukaan luettuna, nosti kotitalousasiakkaan sähkölaskua noin seitsemän ja sähkölämmittäjän noin yhdeksän prosenttia.

Energiamarkkinaviraston ylijohtajan Antti Paanasen mukaan energiaverojen korotus nosti kuluttaja-asiakkaalla sähkön hintaa sentin kilowattitunnilta. Vajaan sadan neliön rivitaloasunnossa sähkölasku nousee energiaverojen vuoksi 66 euroa vuodessa. Sähkölämmittäjän laskua korotus nosti vuositasolla 230 euroa.

Sähkön hinnannousun kovuus korostuu, jos sitä vertaa yleiseen kuluttajahintojen nousuun. Kuluttajahinnat nousivat Suomessa maaliskuussa 3,3 prosenttia vuotta aiemmasta, mihin vaikutti jo osaltaan energian kallistuminen.

Sähkölaskun osuus kulutusmenoista oli viime vuonna 3–4 prosenttia sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvilla. Kerrostaloasujan kulutusmenoista sähkölaskuun uppoaa vajaat kaksi prosenttia.

Isoilla sähköyhtiöillä uusi hintojen korotuskierros alkoi huhtikuun alussa.

Vantaan Energian yleissähkön hinta nousee huhtikuun alusta noin 9,5 prosenttia. Kerrostaloasunnossa hinnannousu on keskimäärin 1,35 euroa kuukaudessa ja sähkölämmitteisessä omakotitalossa 9,50 euroa kuukaudessa.

Helsingin Energia korottaa sähkön myyntihintaa toukokuun alussa noin seitsemän prosenttia. Yhtiön arvion mukaan tyypillisen sähkölämmitteisen omakotitalon sähkön hinta nousee noin seitsemän euroa kuukaudessa ja on korotuksen jälkeen vajaat 1300 euroa vuodessa. Edellä mainittujen sähkön myyntihintojen päälle tulee verot ja siirtomaksu.

Fortumin yleisimmän sähkösopimuksen Fortum Keston hinta nousee huhtikuussa hiukan alle kolme prosenttia 7,98 senttiin kilowattitunnilta. Neljännesvuosittain tarkistettavan sopimuksen hinta perustu sähkön tukkumarkkinahintaan. Energiahinnan lisäksi sopimukseen kuuluu perusmaksu, joka on 3,98 euroa arvonlisäveroineen.

Nousupaineet
jatkuvat

Sähköyhtiöt perustelevat hinnankorotuksia markkinahintojen nousulla. Esimerkiksi Vantaan Energia ilmoitti noston syyksi sähkön hankintakustannusten voimakkaan nousun.

Yhtiön mukaan sähkön markkinahinnat ovat nousseet viimeisen puolen vuoden aikana noin 25 prosenttia, mikä johtuu polttoaineiden kallistumisesta ja Pohjoismaiden heikosta vesitilanteesta.

Energiamarkkinaviraston Paajanen listaa samoja syitä hinnannousulle.

– Yksi merkittävä tekijä sähkön hinnannousussa vuositasolla on ollut erityisesti Norjan ja yleensäkin Pohjoismaiden heikko vesivarastotilanne. Vesivarastojen kapasiteetti on tänä vuonna ollut paljon alle keskiarvon.

Yleisten arvioiden mukaan vesivarannot ovat nyt noin 17 prosenttiyksikköä normaalia kevättä alempana.

– Vesivoiman niukkuus johtaa väistämättä siihen, että joudutaan käyttämään muita tuotantomuotoja. Sähkön tukkumarkkinahintaan vaikuttaa esimerkiksi se, miten paljon on jouduttu käyttämään kivihiiltä. Koska kivihiilen hinta on ollut nousussa, se heijastuu myös sähkön hintaan, Paajanen sanoo.

Myös taantuman helpottamisen myötä jälleen kasvanut sähkökysyntä nostaa hintaa. Kysyntää kasvatti myös ankara talvi.

Korotuspaineita on odotettavissa myös jatkossa. Japanin ydinvoimalaongelmat ovat heijastuneet asennemuutoksena myös Euroopassa. Saksa sulki seitsemän ydinvoimalaa kolmeksi kuukaudeksi, eikä jatkosta ole tietoa. Lisäksi hintaa nostaa polttoaineiden kuten pörssikaasun kallistuminen osittain myös Libyan kriisin seurauksena. Vaikutukset näkyvät selvästi sähkön tukkumarkkinahinnassa.

– Tämä kehitys nosti ensi vuoden sähköfutuurien hintaa Saksassa aika voimakkaasti. Vuoden 2012 forward-sopimuksen hinta on noussut Japanin tapahtumien jälkeen viisi euroa, eli vajaat kymmenen prosenttia, kertoo johtaja Pirja Heiskanen Fortumilta.

Pohjoismaissa hinta nousi hänen mukaansa maltillisemmin. Vastaava sopimus kallistui suunnilleen pari euroa ja liikkuu nyt noin 50 eurossa.

– Ehkä maltillisuus johtuu myös siitä, että täällä oli samaan aikaan melko sateista ja vesivarastotilanne parani, Heiskanen sanoo.

Sähkön pörssihinta ohjaa kuluttajahintojen kehitystä ja siirtyy Heiskasen mukaan kuluttajahintoihin aina jossain vaiheessa. Vaikutuksen nopeus riippuu sähkösopimuksesta.

Tulevaisuus näyttää epävarmalta.

– Hintoihin vaikuttaa hyvin paljon se, mitä päätöksiä Saksassa ja Euroopassa tehdään ydinvoiman suhteen.
Syytä myös
kuluttajissa

Samalla kun sähkön hinta on jatkuvasti kivunnut ylöspäin, sähkön kilpailuttamisesta saatava hyöty on pienenentynyt. Sähköverot ja arvonlisävero muodostavat nyt noin 30 prosenttia sähkölaskusta. Lisäksi sähkön siirtohinta, jota ei voi kilpailuttaa on vajaat 30 prosenttia. Sähkön hinnasta voi siten kilpailuttaa suunnilleen 45 prosenttia.

Sähkön kuluttajahintoja seuraavan Vaasa EMG:n tiedotuspäällikön Teemu Närvän mukaan kuluttajat saavat syyttää hinnannoususta myös itseään.

– Kuluttajien passiivisuus on antanut sähköyhtiöille vapaat kädet hintojen korottamiseen. Jos kuluttajat olisivat olleet aktiivisempia, sähkön hintataso olisi varmasti alhaisempi, Närvä sanoo.

Kilpailuttajien määrä on kasvanut parin viime vuoden aikana ja viime vuonna sähkönmyyjäänsä vaihtoi noin kahdeksan prosenttia sähkönkäyttäjistä.

Näin sähkölasku on noussut
hinnan nousu 1.4.2010 > 1.4.2011

Sinkkukoti
+ 55 euroa/vuodessa
Lasku nyt 359 euroa/vuodessa
Noin 50 neliön kerrostalokaksio ilman sähkösaunaa, sähköä kuluttavat lähinnä valaistus ja kodinkoneet. Sähkön kulutus 2000 kWh/vuosi. Varustelutasosta riippuen yhden hengen vajaan 50 neliön asunnon vuosikulutus vaihtelee 1250–2350 kilowattitunnissa.

Pieni perhe
+ 125 euroa/vuodessa
Lasku nyt 778 euroa/vuodessa
Noin sadan neliön rivitaloasunto tai iso kerrostaloasunto, jossa on sauna, mutta ei sähkölämmitystä. Asunnossa on mahdollisesti kolme asukasta, korkeahko varustelutaso (jääkaappipakastin ja pakastin, pyykinpesukone, ei kuivausrumpua, lcd-tv, tallentava digiboksi, ja pöytätietokone). Sähkön kulutus 5 000 kWh / vuosi.

Nelihenkinen perhe
+ 412 euroa/vuodessa
Lasku 2336 euroa/vuodessa
Pienehkö suorasähkölämmitteinen omakotitalo tai iso rivitalo, kooltaan 100–120 neliötä, mahdollisesti 3–4 asukasta, normaali varustelutaso. Sähkön kulutus 18 000 kWh / vuosi. Kotitaloussähkön osuus sähkön kokonaiskulutuksesta on noin 7550 kWh, joten lämmitys ja veden lämmitys vievät noin 10 000 kWh vuodessa.

Laskelmissa käytetyt Energiamarkkinaviraston tilastoimat hinnat ovat verollisia nimellisiä kokonaishintoja eli niihin sisältyy sekä siirto, että energiahinnat. Kyseessä ovat toistaiseksi voimassa olevat tarjoushinnat, jotka koskevat uusia sopimuksia.