Kirjaudu ▼
 

Tämä on vaarallinen yhdistelmä asuntomarkkinoilla

Lehtikuva
Tämä on vaarallinen yhdistelmä asuntomarkkinoilla
Suomen asuntomarkkinoilla on jotain yhteistä kriisimaa Irlannin ja tarkkailulistalle joutuneen Espanjan kanssa. Kaikki kolme kuuluvat niihin harvoihin maihin, joissa valtaosa asuntolainoista on sidottu lyhyisiin korkoihin eli korkeintaan vuoden euriboriin. Se on tarkoittanut muita maita halvempia korkoja. Samalla sekä Espanja että Irlanti ovat kärsineet pahasta asuntokuplasta ja sen puhkeamisesta. Onko lyhyt korko ja asuntomarkkinat vaarallinen yhdistelmä Suomessakin?
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Pitäisikö Suomenkin olla huolissaan? Lisäävätkö lyhyisiin markkinakorkoihin sidotut asuntolainat asuntomarkkinoiden ylikuumenemisen riskiä?

– Ei se yksinomaan näin ole. Asuntohintakuplia on saatu aikaiseksi myös pitkäaikaisen rahoituksen turvin, Suomen Pankin osastopäällikkö Tuomas Saarenheimo sanoo Taloussanomille.

Viimeisimpien asuntomarkkinakuplien syntyessä vuosina 2004–2005 tilanne oli kuitenkin poikkeuksellinen: Korkokäyrä oli nouseva eli lyhyet korot olivat hyvin matalat ja pitkät korot selvästi lyhyitä korkeammat.

– Siinä tilanteessa kevyen rahapolitiikan asuntohintadynamiikkaa kiihdyttävä vaikutus tuntui voimakkaampana niissä maissa, joissa korkosidonnaisuudet olivat lyhyessä päässä, Saarenheimo sanoo.

Hän kuitenkin korostaa, että kyse ei ollut normaalitilanteesta. Yleensä siinä vaiheessa, kun ylikuumeneminen alkaa näkyä, rahapolitiikka on suhteellisen kireää ja lyhyet korot ovat usein korkeammat kuin pitkät korot, jolloin vaikutus olisi päinvastainen.

Korkotasolla ja asuntomarkkinoiden ylikuumenemisella on Saarenheimon mukaan yhteys, mutta se ei ole mitenkään mekaaninen tai yksioikoinen.

– On esitetty arvioita, että liian pitkään liian kevyenä jatkunut rahapolitiikka ja liian matalat korot vuosina 2004-2005 olisivat osaltaan olleet laittamassa asuntokuplia liikkeelle. Tästä on erilaisia arvioita, eikä ammattikunnan keskuudessa ole yhteisymmärrystä siitä, missä määrin rahapolitiikalla olisi voitu hillitä ongelmien syntyä, Saarenheimo toteaa.

Keskeinen tekijä asuntomarkkinakuplan synnyssä on yleinen optimismi talouden tulevaisuuden suhteen. Ihmiset alkavat tuntea työpaikkansa turvatuksi ja odotukset omasta tulokehityksestä ja lainanhoitovaarasta lisääntyvät.

– Ensin asuntohinnat lähtevät nousuun, puhtaan asuntotarpeeseen liittyvän kysynnän käynnistämänä. Myöhemmin asunto aletaan nähdä yhä enemmän sijoituskohteena ja tapana tehdä rahaa. Siinä vaiheessa, kun asunnosta tulee spekulaatioväline eikä koti, ollaan jo kohtuullisen pitkällä kuplakehityksessä. Silloin on akuutti riski, että asuntojen hinnat irtautuvat perustekijöistä, Saarenheimo varoittaa.

Suomessa samoja
virheitä 1980-luvulla

Espanjan asuntomarkkinoiden kuplakehitykseen vaikutti Suomen Yrittäjien johtajan Timo Lindholmin mukaan myös loma-asuntojen valtava rakentaminen. Kyseinen asuntomarkkinalohko on Espanjassa täysin eri luokkaa kuin Suomessa.

Jotain yhtäläisyyksiä voi löytää pankkisektorin toiminnasta.

– Kun Espanja liittyi euroon ja sai ikään kuin kaupan päälle hyvin matalat euribor-korot, espanjalaispankit eivät täysin hallinneet uutta markkinatilannetta vaan, jälkiviisaasti sanottuna, asuntosektorin luotonantopolitiikka oli liian riskipitoista ja kasvuhakuista. Suomessa virheet tehtiin reilut 20 vuotta sitten kun pankkisektori vapautui, mutta Espanjassa tarina on paljon tuoreempi, Lindholm vertaa.

Suomessa asuntoluottokannan kasvu on pysynyt viimeiset pari vuosikymmentä suhteellisen hyvin hallinnassa. Esimerkiksi luottokannan nopeaa kasvua eli 20–30 prosentin vuosikasvua ei ole nähty. Asuntomarkkinat läpäisivät myös finanssikriisin tiukat testiolosuhteet eivätkä asuntojen hinnat pudonneet kuin 5–10 prosenttia.

Suomen Pankin Saarenheimo arvioi, että asuntojen hintojen kohoamista on osaltaan hillinnyt suhteellisen tuoreessa muistissa ollut kriisi.

– Taustalla vaikuttaa varmasti 20 vuoden takaiset muistot ja niiden synnyttämä varovaisuus sekä asiakkaiden että pankkien toiminnassa.

Täysin huolettomia emme voi kuitenkaan olla.

– Suomen tilanteessa huolestuttavaa on se, että hinnat ovat nousseet vuosi vuodelta, kun korot ovat olleet matalia ja kotitalouksien enemmistön tulot ovat kasvaneet. Laajasti määritelty keskiluokka on pystynyt ottamaan yhä enemmän lainaa. Lainanottovara on siirtynyt kysynnän kautta myös asunnon hintoihin, Lindholm sanoo.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Suoja maksaa
pitkissä koroissa

Finanssialan keskusliiton mukaan peräti 97 prosenttia Suomen uusista asuntolainoista sidottiin viime vuonna lyhyisiin viitekorkoihin, joilla tarkoitetaan enintään vuoden euriboreja tai pankkien omia viitekorkoja. Euroalueella uusista asuntolainoista 44 prosenttia sidottiin viime vuonna lyhyisiin viitekorkoihin.

Lyhyiden korkojen valta-asema johtuu Lindholmin mukaan rahoitussysteemin historiasta. Asuntorahoitus oli Suomessa pitkään hyvin pankkikeskeistä liiketoimintaa ja perustui alkujaan pitkälti pankkien talletusvarainhankintaan.

– Kyllähän Suomessa jo 1980-luvun lopulla tarjottiin pitkiä viitekorkoja laina-asiakkaille, mutta ne eivät menneet oikein kaupaksi. Lyhyet markkinakorot jäivät vallitsevaksi käytännöksi. En pidä sitä suurena epäkohtana, että näin on käynyt.

Myös pitkillä koroilla on puolustajansa. Lindholmkin katsoo, että asuntolainan sitominen pitkään viitekorkoon on perusteltua silloin, kun laina on iso suhteessa tuloihin tai varallisuuteen. Silloin on tärkeää, että lainanhoitokulut ovat kolme tai viisi vuotta eteenpäin suunnilleen tiedossa.

– Se on tietynlaista vakuutuksen ottamista ja riskinhallintaa, hän vertaa.

Vakuutuksella on myös hintansa.

– Olen laskenut korkojaksoja useaan otteeseen ja ainakin rahaliiton aikana, muutamaa poikkeusjaksoa lukuun ottamatta, lyhyet viitekorot ovat olleet asiakkaille edullisimmat, Lindholm toteaa.

Koronnostot tuntuvat
nopeasti asuntohinnoissa

Euribor-korot näyttäisivät nyt olevan nousussa pitkän alhaisen jakson jälkeen.

– On kohtalaisen selvää, että kaikki euriborit ovat vuoden kuluttua korkeammalla kuin nyt ja kahden vuoden kuluttua yhtä varmasti. Se on mielestäni ihan tervetullut asia ja tuo pientä jarrua asuntomarkkinoille, mikä on ihan tarpeen, Lindholm sanoo.

Suomen Pankissa varotaan kommentoimasta korkokehitystä. Mahdollisten koronnostojen vaikutus on kuitenkin selvä.

– Jos niin kävisi [että euribor-korot nousevat], niin mitä lyhyempi korkosidonnaisuus, sitä nopeammin se alkaisi näkyä lainakorossa. Täytyy tosin muistaa, että Suomessa on varsin laajassa käytössä erilaiset maksurasitusta tasaavat lyhennysjärjestelmät kuten annuiteetti ja tasaeräjärjestelmä, joissa koronnousun vaikutukset ovat rajallisemmat, Saarenheimo huomauttaa.

Myös Lindholm odottaa korkotason nousun heijastuvan asuntohintoihin varsin nopeasti. Uusien asuntoluottojen korot ovat joka kuukausi korkeampia kuin aikaisemmin.

Nousevat korot aiheuttavat sen, että tyypillinen perhe, jonka tulot pysyvät ennallaan saa nyt pienemmän lainan kuin puoli vuotta tai vuosi sitten alemmilla koroilla.

– Uusien luottojen kautta korko vaikuttaa suoraan siihen, kuinka suuren lainan tietyillä tuloilla pystyy ottamaan. Kun lainamäärä on rajatumpi, myös ostovoima on silloin rajatumpi. Tällöin asuntojen hinnat pysyvät pikemminkin paikallaan kuin nousevat, Lindholm toteaa.

Monet analyytikot ja asiantuntijat ovat varoitelleet kommenteissaan Euroopan keskuspankin viime viikolla aloittamien koronnostojen muun muassa Espanjan taloudelle aiheuttamasta uhasta. Saarenheimon mukaan vaikutuksia ei voi pitää pelkästään kielteisinä.

– Asuntolainojen korot nousevat tietysti nopeammin niissä maissa, joissa korkosidonnaisuus on lyhyt, mutta toisaalta näiden maiden pankkisektori on lähtökohtaisesti saamapuolella. Maissa, joissa lainakanta on sidottu lyhyisiin korkoihin, pankkien antolainauksen marginaali tyypillisesti kasvaa rahapolitiikan kiristyessä. Pankkien tulonmuodostus kohenee ja sillä on myönteisiä vaikutuksia maiden pankkisektorin vakauteen.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Lisää Aiheesta

Kommentit (208)


Anonyymi
Eikun hakeutumaan vain kaupungin vuokraluukkuihin. Niissä on vuokra samalla tasolla kuin omistuskuutioiden vastikkeet ilman henkilökohtaista asuntolainaa.

Ja jos sattuu työttömyys eteen, ovat asumistukilait sorvattu niin, että niissä asumalla selviää parhaiten. Miksi omistusasuja maksaisi sekä oman, että muiden asumisen.

Mieluummin sitä maksaisi bussilipusta sen todellisen hinnan, joka on kuskin palkka ja kuskin perheen asumistuki.
Anonyymi: Kaari 13.4.2011 8:25

Anonyymi
Espanjassa on rakennettu maan omaan kysyntään nähden enemmän asuntoja. Ulkomaisten ostajien käytääytymistä ei voi ennustaa. Suomessa ei ole liikkeellä ulkomaisia ostajia, Saimaan alueen mökkejä lukuunottamatta. Meillä tilannetta on helpompi kontrolloida mm. rakentajien omilla toimilla. Tarjontaa rajoitetaan heti kun merkit siihen viittaavat.
Anonyymi: Vuokralainen 13.4.2011 8:27

Anonyymi
Eikun hakeutumaan vain kaupungin vuokraluukkuihin. Niissä on vuokra samalla tasolla kuin omistuskuutioiden vastikkeet ilman henkilökohtaista asuntolainaa.Ja jos sattuu työttömyys eteen, ovat asumistukilait sorvattu niin, että niissä asumalla selviää parhaiten. Miksi omistusasuja maksaisi sekä oman, että muiden asumisen. Mieluummin sitä maksaisi bussilipusta sen todellisen hinnan, joka on kuskin palkka ja kuskin perheen asumistuki.


Niin mutta jätät erään asian huomoimatta. Kuka haluaa asua kaupungin vuokrakämpissä jossa asuvien tyyppien pääasiallinen työ on mäyristen roudaaminen kaupasta asuntoon jotta ei varmasti olisi yhtään selvää hetkeä. kyllä itse ainakin olen valmis maksamaan hieman siitä että ei tarvitse sietää naapureina niin sanottuja pummeja ja häiriköitä.
Anonyymi: iron mike 13.4.2011 8:28

Anonyymi
Holtiton lainanjako pätkätyöläisille, alhaiset korot, ylipitkät laina-ajat sekä valtion saamattomuus asuntomarkkinoiden ohjaamisessa ovat puhaltaneet sellaisen kuplan, että kun se posahtaa, kansa saa sanoa bai bait 70%:lle omaisuudestaan. Ehkä jo ensi syksynä.
Anonyymi: Rommelsson 13.4.2011 8:30

Anonyymi
Niin mutta jätät erään asian huomoimatta. Kuka haluaa asua kaupungin vuokrakämpissä jossa asuvien tyyppien pääasiallinen työ on mäyristen roudaaminen kaupasta asuntoon jotta ei varmasti olisi yhtään selvää hetkeä. kyllä itse ainakin olen valmis maksamaan hieman siitä että ei tarvitse sietää naapureina niin sanottuja pummeja ja häiriköitä.


Parempi se kun kyttäävien pikkuporvareiden kanssa asuminen jonka elämä on pelkkää pelkoa että asunnonarvo laskee.
Jää rahaa matkailuun ja muuhun kivaan kun kaikki raha ei mene velanvähennyksiin.
Anonyymi: Sunshine 13.4.2011 8:39

Anonyymi
Espanjassa on rakennettu maan omaan kysyntään nähden enemmän asuntoja. Ulkomaisten ostajien käytääytymistä ei voi ennustaa. Suomessa ei ole liikkeellä ulkomaisia ostajia, Saimaan alueen mökkejä lukuunottamatta. Meillä tilannetta on helpompi kontrolloida mm. rakentajien omilla toimilla. Tarjontaa rajoitetaan heti kun merkit siihen viittaavat.

asunnon osto espanjasta on nyt hyvä sijoitus. moni odottaa toista lama-aaltoa, mutta vaikea nähdä asuntojen hintojen tippuvan. fiksut ostaa alekorista, tekee tilin myöhemmin.
Anonyymi: Nimetön 13.4.2011 8:47

Anonyymi
Suomi on maailman paras maa.Ainostaan Suomessa nuo ehtyvät luonnonvarat hiekka,sementti,harjateräs,lasi,puu,vesi,kipsi ja kartonki osataan hyödyntää taitavasti siten että päättymätön,nousukierteinen hinnanmuodostus on varma.Mitkään talouden riskitekijät eivät toteudu koska suomalainen orjakansana ja helposti johdateltavana tsuhnana on tottunut vuodesta toiseen hakkaamaan päätään Karjalan mäntyyn.
Anonyymi: Mystikko vaaroilta 13.4.2011 8:49

Anonyymi
Totta hemmetissä se on, ihmiset eivät tajua kuinka paljon esim jo 0,5 % korotus korkoihin merkitsee esim. 200 tuhannen laianassa. Kun otat huomioon että kaikki muukin kallistuu mutta palkat eivät nouse paljon yhtään niin pahaa jälkeä tulee tekemään koronnousu jos korkoja nostetaan nyt pari prosenttiyksikköä


"Omakustannushinta" tuolle korotukselle on noin 50e (kun verovähennys huomioidaan). Maksajia on yleensä kaksi, joten 25e per naama. Tarkoittaa käytännössä että jättää pari drinkkiä juomatta baarissa, niin tämä on kuitattu. Jo pelkästään kirkosta eroamalla hoitelee noin prosenttiyksikön koronnousun kustannukset.
Anonyymi: En nyt kovin dramaat 13.4.2011 8:51

Anonyymi
Tällä kirjoituksella varoitetaan sellaisesta tilanteesta että euro hajoaisi. Tällöoinhän korot ampaisevat pitkäksi aikaa erittäin korkeaksi. Kun uusi rahayksikkö olisi stabiloitunut kuluu aikaa vähintään 2-4 vuotta ja sen jälkeen korko voisi palautua normaaleille tasoille n. 5%. Nyt lyhyisiin 1-12kk euriboriin sidottujen lainojen ottajat ovat siis vakuuttuneita ettei euro hajoa.
Anonyymi: Nimetön 13.4.2011 8:56

Anonyymi
Totta hemmetissä se on, ihmiset eivät tajua kuinka paljon esim jo 0,5 % korotus korkoihin merkitsee esim. 200 tuhannen laianassa. Kun otat huomioon että kaikki muukin kallistuu mutta palkat eivät nouse paljon yhtään niin pahaa jälkeä tulee tekemään koronnousu jos korkoja nostetaan nyt pari prosenttiyksikköä

"Omakustannushinta" tuolle korotukselle on noin 50e (kun verovähennys huomioidaan). Maksajia on yleensä kaksi, joten 25e per naama. Tarkoittaa käytännössä että jättää pari drinkkiä juomatta baarissa, niin tämä on kuitattu. Jo pelkästään kirkosta eroamalla hoitelee noin prosenttiyksikön koronnousun kustannukset.

50e on talsan päivähullujen kuukausibudjetti ruokaan. siinä se draama on.
Anonyymi: Nimetön 13.4.2011 8:56
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

19:35 Digitoday Ydinvoimayhtiön tietokoneisiin murtauduttiin Etelä-Koreassa
19:12 Ilta-Sanomat Fennovoima hakee ympäristölupaa ydinvoimalaitokselle
18:52 HS Ilmavoimien viimeiset Suomessa tehdyt koneet myytiin
18:30 FT hehkuttaa "ale-metropolista": "Kuin Veljekset Keskinen"
18:03 Öljyn toinen nousupäivä katkesi
17:53 Eurokuluttajat hieman luottavaisempia
17:49 Ruuhkaa pukkaa: parkkipaikka täytettiin paketeilla
17:09 Näin kinkkuraja jakaa Suomen
16:20 Digitoday USA:sta lukuja: Yli miljoona luottokorttia kopioitiin kassoilla
16:12 Ilta-Sanomat Tullille tappio oikeudessa Jaguar-tapauksessa
16:03 Kilpailu vapautuu: Finrail irti VR:stä
15:59 Ex-ministeri: Venäjä tippuu roskalainaluokkaan
15:50 Rikkaat venäläiset etsivät turvapaikkaa: viisumit +69 %
15:17 Öljyn hinta vauhdittaa energiaosakkeita pörsseissä
14:48 Öljy nousee toista päivää putkeen
14:24 Ruplakriisi kaatoi ensimmäisen venäläispankin
14:10 Rupla vahvistunut selvästi – yritykset valmistautuvat veropäivään
13:53 Kuinka suuri on Suomen julkinen sektori?
13:48 Putinin huolet helpottavat – Rosneft sai maksettua velan
12:32 Hopeavuoren kullasta lupaavia tuloksia
12:13 Wärtsilä toimittaa 11 voimalaa venäläistehtaille
11:18 Kreikan pääministeri lupaa oppositiolle vaaleja
11:06 PAM: Viidennes vähentää ravintolakuluja jouluna
10:18 Digitoday Snapchat teki häijyn tempun Lumia-käyttäjille
09:57 Tämän verran asunnonostajan kannattaa nyt tinkiä pyyntihinnasta
09:40 Efore nimitti uuden toimitusjohtajan
08:44 Venäjän epävarmuus heijastui Saga Fursin huutokauppaan
08:05 Kiinan ulkoministeri lupaa apua Venäjälle
07:48 Yle: Työttömyys kiusaa? – Näissä maissa töitä löytyisi
06:01 Vertailu kertoo: Marginaalien nousu säästi opiskelijat
Asiakastieto

Yhteistyössä