6 neuvoa – näin selviät korkojen noususta
Korkojen nousua on povattu pitkään, mutta nyt se alkaa toden teolla. Ekonomistit ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että Euroopan keskuspankki nostaa ohjauskorkoaan prosentin neljänneksen ylihuomenna eli 1,00 prosentista 1,25 prosenttiin.
Moni on sitä mieltä, että tämä on vasta ensimmäinen askel ja sitä seuraa pari lisänostoa jopa tämän vuoden aikana.
Markkinoilla nousuun on jo varauduttu, sillä euriborit ovat jo kohonneet. Vuoden euribor on ylittänyt kaksi prosenttia ja on korkeimmillaan kahteen vuoteen.
Ekonomistit odottavat keskimäärin, että se on tämän vuoden lopussa 2,5 ja ensi vuonna 3,2 prosenttia. Lyhyet korot nousevat todennäköisesti suhteessa enemmän ja lähestyvät vuoden korkoa. (Katso korkoennusteet jutun lopusta.)
Helmikuussa uusien asuntolainojen keskikorko marginaaleineen oli Suomen Pankin mukaan 2,6 prosenttia. Asuntolainojen marginaalit vaihtelevat pankin ja asiakkaan perusteella, mutta tyypillinen marginaali on noin 0,80 prosenttiyksikköä.
Kolme neljästä lainanottajasta on sitonut asuntolainansa lyhyisiin viitekorkoihin, joiksi vielä vuoden euribor lasketaan. Primesidonnaisia lainoista on vajaa viidennes ja kiinteä korko oli vain vähän yli viidessä prosentissa veloista.
Asiantuntijat neuvovat, miten asuntovelkainen selviää:
1) Ymmärrä tilanteesi
OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen huomauttaa, että korot ovat poikkeuksellisen matalalla. Pitkän ajan keskiarvo on ainakin pari prosenttiyksikköä nykyistä korkeampi ja korkeasuhdanteessa korot nousevat tätäkin korkeammalle.
– Velkaisen pitää ymmärtää, mitä korkojen vaihtelu merkitsee. Vaikka tasaerälainassa korkojen nousu ei vaikuta kuukausisummaan, se nostaa lainanhoitokustannuksia pidentämällä velka-aikaa.
Olennaista on tietää, miten pääoma lyhenee ja korkojen muutos vaikuttaa eri lyhennystavoissa. Nordean yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen suosittelee, että tasaerälainan ottaja asettaa kuukausierän valmiiksi yläkanttiin, jotta laina varmasti lyhenee, vaikka korot nousevat.
2) Älä laske talouttasi liian tiukalle
Numminen korostaa, että ihmisillä on taipumus yliarvioida tulonsa ja aliarvioida kulutuksensa.
– Vyön kiristäminen onnistuu ehkä muutaman vuoden, mutta 20 vuoden kituuttaminen ja muusta kulutuksesta tinkiminen ei ole herkkua. Asumiskulujen jälkeen rahaa täytyy jäädä tarpeeksi muuhun elämiseen, säästämiseen ja myös elämästä nauttimiseen.
3) Ota huomioon, että muutkin kulut nousevat
Pankkien mukaan viime aikoina asuntolainat on mitoitettu siten, että velalliset selviäisivät, vaikka korot nousisivat kuuteen prosenttiin.
Numminen muistuttaa, että myös energia, polttoaineet ja ruoka kallistuvat. Erilaiset verot ja maksut ovat nousussa.
– Mieti, nouseeko palkkasi samaa tahtia, vai jääkö vastaisuudessa vähemmän käteen pakollisten menojen jälkeen?
4) Harkitse pitkää korkoa
Jos sinulla on paljon lainaa suhteessa tuloihin, harkitse pitkää korkoa.
– Nyrkkisääntö on, että korkojen noustessa kannattaa valita mahdollisimman pitkä korko ja laskiessa mahdollisimman lyhyt, jotta pääsee mahdollisimman hyvin hyötymään tilanteesta, Numminen sanoo.
Tapiola Pankin toimitusjohtaja Harri Lauslahti suosittelee uuteen lainaan viitekoroksi joko vuoden euriboria tai pankin prime-korkoa.
– Olisi järkevää, jos vähintään puolet velasta olisi sidottu kiinteään korkoon, hän sanoo.
Lausahti ja Numminen pitävät viiden vuoden korkoa nyt järkevänä. Numminen perustelee tätä sillä, että viidessä vuodessa lainanmaksussa päästään haavoittuvimman vaiheen yli.
Kiinteä korko on kuin vakuutus, josta maksetaan. Suomen Rahatiedon Taloussanomille keräämien tarjousten mukaan pankit tarjoavat nyt 100 000 euron ja 20 vuoden lainaan kolmen vuoden jaksoja 2,90–3,91 prosentin ja viiden vuoden jaksoja 3,87–4,33 prosentin korolla. (Katso korkotarjoukset jutun lopusta.)
5) Harkitse korkokattoa
Korkokatto tarkoittaa, että asiakas sopii pankin kanssa rajan, jonka yli oma korko ei nouse, vaikka yleinen korkotaso nousisikin. Katto tietysti maksaa, joten sitä harkitsevan kannattaa selvittää esimerkiksi pankin laskurilla, miten suurta lisäpottia katto tarkoittaa.
– Jos oma taloustilanne on hyvä tai laina on pieni, koronnousu ei juuri vaikuta, Numminen huomauttaa.
6) Säästä puskuria
Lauslahti suosittelee puskurin keräämistä säästämällä. Yksi vaihtoehto on käyttää säästöjä ylimääräisiin lainanlyhennyksiin. Lyhentämällä lainaa ennenaikaisesti voi säästää merkittäviä summia korkokuluissa.
– Jos työtilanne näyttää hyvältä, pakonomainen säästäminen ja lainan lyhentäminen ei ehkä ole järkevää, Lauslahti sanoo.
| Pankkien arvioita korkokehityksestä | |||
|---|---|---|---|
| Pankki/korko | Vuoden 2011 lopussa | Vuoden kuluttua | Vuoden 2012 lopussa |
| OP-Pohjola | |||
| Euribor 3 kk | 1,95−2,50 % | 2,20−2,40 % | 3,00 % |
| Euribor 12 kk | 2,60 % | 3,00 % | 3,50 % |
| Nordea | |||
| Euribor 3 kk | 2,00 % | 2,25 % | - |
| Euribor 12 kk | 2,20 % | 2,50 % | - |
| Tapiola Pankki | |||
| Euribor 3 kk | 2,00 % | 2,25 % | 2,25 % |
| Euribor 12 kk | 2,50 % | 2,75 % | 2,75 % |
| Lähde: Pankit | |||
| Tämä on pitkän koron hinta | ||
|---|---|---|
| Kiinteä 3 ja 5 vuoden korko 1.4.2011. Asuntolaina 100 000 € / 20 vuotta | ||
| Pankki | 3v kiinteä korko, % | 5v kiinteä korko, % |
| Aktia Pankki | 3,44 | 3,87 |
| Handelsbanken | 3,65 | 4,10 |
| Helsingin OP Pankki | 3,48 | 3,88 |
| Nooa Säästöpankki | 3,46 | 3,88 |
| Nordea | 3,50 | 3,90 |
| POPpankki | 3,91 | 4,33 |
| Sampo Pankki | 3,70 | 4,07 |
| Tapiola Pankki | 2,90 | 3,10 |
| Ålandsbanken | 3,60 | 4,00 |
| Pitkän korkojakson jälkeen asuntolainan korko on esim. euribor 12 kk + 0,8 %. | ||
| Lähde: Suomen Rahatieto | ||















Kommentit (174)
miten selviät tilanteesta."
MIKSI nämä viisaat asiantuntijat eivät neuvoneet muita EU-maita, jotka nyt ovat konkurssin partaalla?
Pankit kylläkin teki suomessa yksimielisen päätöksen oli sitten vanhoilla velallisilla korko ja vakuus mikä tahansa nin pankkiin pyydetään neuotteluihin.
Jutun 3 sääntö on paikallaan, kaikki nousee ja talous pysähtyy seinään alkaa konkurssi stunami ja tulee paljon työttömiä.
Millä maksatte ne korot?
miten selviät tilanteesta."
MIKSI nämä viisaat asiantuntijat eivät neuvoneet muita EU-maita, jotka nyt ovat konkurssin partaalla?
Siellä tämä tuli paljon aiemmin joten oppi ei ojaan kaada.
Vai mitä? Kreikka, irlanti belgia jne koko eu alue.
Huomenna on viimeinen päivä vetää rahat pois korkorahastoista, se juhla päätyi tähän.
Suomen oloihin aivan liian matalat korot ovat räjäyttäneet asuntojen hinnat ja suomalaiset maksavat asumisestaan enemmän kuin koskaan ennen.
Jopa markka-ajan huippukorkojen aikaan asuntolainat kyettiin maksamaan pois nopeammin...
KOKOOMUS KATAISEN JOHDOLLA VIE SUOMEA TASAVEROON !
JÄRKYTTÄVÄÄ !
Miten tähän kaikkeen on tultu? Rahalla ei saa enää mitään! Muistelen vain aikoja jolloin raha oli muutakin kuin paperia, sillä on joskus ollut myös arvoa.
Uuden asunnon sai palkallaan ostettua 5 vuoden velalla (viellä 1960-luvulla).
Asunnon sai vielä 1980-luvulla 10 vuoden lainalla.
Asunnon sai 1990-2000-luvulla 15 vuoden lainalla.
Nyt asuntolaina on jo 30 vuotta.
Uusi autokin oli mahdollista ostaa muutaman kuukauden säästämisellä.
Auton sai 1990-luvulla 2-3 vuoden säästämisellä tai osamaksulla.
Nyt uusi auto maksaa keskituloisen henkilön koko vuositulot eli ei sitä enää niin vain säästellä ja osamaksutkin ovat jo kohonneet 4:ään vuoteen.
Nyt korot nousevat taas harppauksella ylös päin. Se aiheuttaa monelle asuntovelalliselle todellisia vaikeuksia. Ne, jotka ovat ottaneet asuntolainansa vaikka kaksi vuotta sitten, eivät ehkä ole osanneet odottaa näin suurta korotusta. Eikiä varmasti pankitkaan.
Vippifirmat kukoistaa.
Saa nähdä kuinka maa makaa vuoden sisällä. Pahaa pelkään vaikka parasta toivon.