Helsinkiläinen asuu siivouskomerossa – toimistoissa tuplatila

Helsinki on Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkeja, mutta asuntojen rakentaminen on hidastunut. Kaupunki on käymässä ahtaaksi, sillä helsinkiläisillä on käytössään viisi neliötä vähemmän kuin muiden kaupunkien asukkailla.

Helsinkiläisellä on käytössään keskimäärin 35 neliötä, kun muualla maassa asutaan 40,5 neliössä. Muu Suomi ajoi Helsingin ohi asumisväljyydessä 1970-luvulla, ja ero on vain kasvanut.

Asiasta kirjoittaa VTT:n tutkija Seppo Laakso Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa.

Helsingin seudulla keskimääräinen tila lisääntyi 1980-luvulta 2000-luvun alkuvuosiin asti 0,3 neliöllä vuodessa, mutta sittemmin kasvu lähes pysähtynyt.

Helsinki jää kauas taakse myös Oslosta ja Kööpenhaminasta, joissa tilaa on 45–50 neliötä asukasta kohti. Tukholmalaisellakin neliöitä on 40.

Yleensä asuminen on väljintä yksin asuvilla, ja tila pienenee perheen kasvun myötä.

Vuonna 2009 helsinkiläiskodissa asui keskimäärin 1,9 henkeä. Koko Helsingin seudulla vastaava luku oli 2,1.

Asuntokuntien pienenemiseen vaikuttavat lasten muuttaminen omilleen yhä nuorempina, avioerojen yleistyminen sekä väestön ikääntyminen, mikä lisää yksin ja kaksin asuvien iäkkäiden määrää.

Yksineläjillä on käytössään hulppeat 48 neliötä, Taloussanomat kertoi heinäkuussa. Kolmen tai neljän hengen perheissä tilaa on puolet vähemmän, 25 neliömetrissä per henkilö.

Väljyys asettaa Helsingin Barcelonan ja Amsterdamin välimaastoon.

Helsinkiläiset kilpailevat
kauppoja ja toimistoja vastaan

Suurkaupungissa useat muut toiminnot kilpailevat rajatusta alueesta asumisen kanssa. Helsinkiläiset häviävät neliöitä toimistoille, kaupoille, teollisuudelle ja liikenteellä.

Pääkaupunkiseudun vahvistetuissa asemakaavoissa toimisto-, liike-, teollisuus- ja varastorakentamista varten on varattu 17 miljoonaa neliötä kerrosalaa – eli kaksi kertaa enemmän kuin asunnoille.

– On ilmeistä, että huomattava osa Helsingin seudulla toimitilarakentamiselle varatusta tonttimaasta tulee pysymään vajaakäyttöisenä tai rakentamattomana vuosia tai ikuisesti, Seppo Laakso kirjoittaa aikakauskirjassa.

Laakson mukaan toimitiloille varattu valtaisa ala perustuu pääasiassa kuntien menneiden vuosikymmenten epärealistisiin toiveisiin yritystoiminnan ja työpaikkojen kasvusta.

Kansainvälisesti toimitilaa on henkeä kohti huomattavasti vähemmän, ja ala on supistumassa.

Vuonna 2008 alkaneeseen taantumaan asti toimitilarakentaminen oli Helsingin seudulla kannattavampaa kuin asuntorakentaminen. Tilannetta korosti rakennusfirmojen karkaaminen ulkomaille, sillä katteet olivat paremmat naapurimaiden markkinoilla.

Toimitilarakentamisen ennakoidaan pysyvän vähäisenä vielä useiden vuosien ajan, joten tilanteen pitäisi olla paranemassa.

Väki lisääntyi,
asunnot eivät

Helsingin arvioidaan olevan Euroopan nopeimmin kasvavia suurkaupunkialueita.

Vuosina 2005–2010 Helsingin väestö kasvoi 1,1 prosenttia vuodessa, kun koko maassa kasvu jäi 0,4 prosenttiin.

Asuntojen kysyntää on kasvattanut väestön kasvun lisäksi sen tulojen nousu. Lisäksi asuntolainoja sai viime vuosikymmenen puolivälistä lähtien helposti, ja niiden korot olivat edullisia.

Vaikka kysyntää oli, asuntoja rakennettiin Helsingin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä koko ajan vähemmän.

Vuosina 2000–2007 Helsingin seudulla valmistuneiden asuntojen määrä väheni 16 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 30 prosenttia. Vuonna 2009 rakentaminen suorastaan romahti taantuman vuoksi.

Asuntojen puute rajoittaa alueen talouskehitystä, Seppo Laakso kirjoittaa. Kun asuntoja ei ole, sopivaa työvoimaa on vaikeampi saada ja yritysten toiminta kärsii.

Rakentaminen alkoi vauhdittua
viime vuonna

Helsingin seudun 14 kuntaa ovat asettaneet tavoitteekseen rakentaa Helsingin seudulla noin 13 000 asuntoa vuodessa. Vuosina 2005–2009 tuotanto jäi 40 prosenttia tavoitteesta.

Ennakkotietojen mukaan valmistuvien asuntojen määrä kääntyi nousuun 2010, ja asuntojen rakentamiseen sopivia tontteja on lähivuosina tarjolla huomattavasti enemmän.

Suuret rakennushankkeet viipyivät, kun Vuosaaren sataman rakennustyöt sekä päätökset länsimetron ja kehäradan rakentamisesta pitkittyivät. Jätkäsaaren, Kalasataman ja kehäradan varsien uusien asuinalueiden suunnittelu käynnistyi vasta 2009–2010, joten asuntojen markkinoille tuloon menee vielä muutama vuosi.

Myös Espoon Suurpellossa ja länsimetron varren alueilla sekä Vantaan Kehäradan alueella on käynnistynyt kaavoitus- ja rakentamiskohteita, jotka tulevat lisäämään asuntojen tarjontaa merkittävästi.