Katso kuinka asunto ajaa perheen pulaan

Asuntovelallisen kissanpäivät ovat ohi. Osa ekonomisteista odottaa asuntolainoissa suositun vuoden euriborin tuplaantuvan noin neljään prosenttiin ensi vuonna. Jo parin prosenttiyksikön nousu koroissa voi viedä asuntovelallisen ahtaalle.

Alkuvuoden aikana 12 kuukauden euribor on hypännyt noin 0,45 prosenttiyksikköä 1,95 prosenttiin.

Nousun takana ovat odotukset Euroopan keskuspankin ohjauskoron nostoista. EKP vihjasi viime viikon torstaina korkokokouksen jälkeen, että se voi nostaa ohjauskorkoaan jo huhtikuussa hillitäkseen hintojen nousua.

– Kysymys kuuluu, onko kyseessä koronnostojen sarja vai vain tekninen viesti markkinoille, arvioi Tapiola Pankin pääekonomisti Jari Järvinen.

Aiemmin keskuspankin odotettiin aloittavan koronnostot syksyllä. Ohjauskorko on ollut ennätyksellisen alhaalla yhdessä prosentissa keväästä 2009 lähtien.

Järvinen ennakoi ohjauskoron nousevan tänä vuonna 2–3 kertaa 0,25 prosenttiyksikköä. Konsensuskyselyissä ekonomistit odottavat keskuspankkikoron olevan vuoden kuluttua 2,25 prosentissa.

Järvinen ennustaa vuoden euriborin lähentelevän 2,0–2,5 prosenttia vuoden lopussa, jonka jälkeen nousutahti rauhoittuu talouskasvun tasaantuessa. OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen ennakoi viime perjantaina vuoden euriborin kipuavan 3,5–4,0 prosenttiin ensi vuoden lopulla.

Suuret lainat
ajavat ahtaalle

Asuntolainakoron kaksinkertaistuminen voi ajaa asuntovelkaisen talouden nopeasti kireälle, jos lainamäärä on suuri. Suomen Rahatiedon Taloussanomille tekemän laskelman mukaan asuntolainan suositeltava kuukausittainen lainamaksu ylittyy jo kahden prosenttiyksikön nousun jälkeen, jos laina-aika on 15 vuotta.

Alla olevista taulukoista käy ilmi, että 20 vuoden laina-ajalla koronnousun pitäisi olla neljä prosenttiyksikköä ennen kuin lainamaksu menee yli suositeltavan rajan.

Laskelmissa oletetaan, että lainan enimmäismäärä on kotitalouden kolmen vuoden vuoden bruttotulot. Lainamaksuihin saisi upota enintään neljännes tuloista.

Lyhyissä 15–20 vuoden asuntolainoissa laina-aikaa voi pidentää, jos lainamaksut uhkaavat nousta kestämättömiksi. Pidemmissä 25–30 vuoden lainoissa asuntolainaajan täytyy kiristää talouttaan ylimääräisillä kertalyhennyksillä. Viimeinen keino selvitä koronnoususta on asunnon myynti.

Ylisuuret
lainaajat lirissä

Koronnousu iskee pahiten asuntolainaajiin, joilla on tuloihinsa nähden ylisuuri asuntolaina. Oheisessa esimerkissä tarkastellaan kolme tonnia kuukaudessa tienaavaa sinkkua, joka on ottanut liian suuren lainan suhteessa tuloihinsa.

Hieman suositeltua suuremman, 125 000 euron, asuntolainan ottaneen keskituloisen sinkun suositellut kuukausimaksut paukkuvat silloin, jos lainakorko nousee neljään prosenttiin.

Selvästi ylisuuren, 150 000 euron, lainan ottaneen sinkun suositeltu maksu ylittyy sen sijaan lievästi jo lainaushetkellä.

Toisessa esimerkissä on 2 500 ja 4 000 euroa ansaitseva pariskunta, joka on ottanut suuren 280 000 euron lainan 20 vuodeksi. Pariskunnan talous horjuu, jos korot nousevat nopeasti 4,5 prosenttiin.

Laskelmista ilmenee, että iso laina voi johtaa nopeasti taloudellisiin hankaluuksiin. Korkojen nousu voi yllättää etenkin laina-ajan alussa.

Korkokatosta
nyt hyötyä

Asuntovelallinen voi varautua korkojen nousuun sitomalla osan lainastaan kiinteään korkoon ja osan markkinakorkoon, neuvoo Nordean yksityistalouden ekonomisti Anu Numminen.

– Silloin lainassa säilyy joustomahdollisuus. Kiinteäkorkoisiin lainoihin ei voi tehdä lyhennysvapaita tai muita muutoksia.

Toinen vaihtoehto on solmia pankin kanssa korkokattosopimus. Pankkien paljon markkinoima tuote on ollut viime vuosien alhaisten korkojen aikana turha, mutta nyt korkojen lähtiessä nousuun siitä voi olla hyötyäkin.

Pankki ja asuntolainaaja sopivat korkokaton yleensä 3–5 vuodeksi, ja se on tavallisesti 3,0–3,5 prosenttia.

Myös asuntolainaan itsessään on sisälletty eräänlainen korkokatto, sillä pankit tekevät lainalaskelmat kuuden prosentin korkotasolle Finanssivalvonnan ohjeistuksesta.