Kirjaudu ▼
 

Katso miten kipeää koronnousu tekee

Katso miten kipeää koronnousu tekee
Asuntovelkainen voi sanoa tänä vuonna hyvästit ainakin yhdelle etelänmatkalle. Sen verran paljon korkojen nousu kirpaisee velallisen kukkaroa. Korkojen nousu on kiihtynyt alkuvuonna eikä loppua näy. Katso miten kalliiksi se käy ja miten tiukoille lainanhoito vetää jatkossa. Voiko asuntolainan korko tuplaantua?
21.2.2011 07:02
Riikka Kalmi
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Jos vuoden euriboriin sidotun asuntolainan täsmäytyspäivä osuu nyt helmikuun puolivälin jälkeen, niin asuntolainan lyhentäjä kohtaa ikävän yllätyksen. Lainan kuukausimaksu on saattanut vuoden takaisesta nousta niin paljon, että vuosikustannuksia laskettaessa seuraavan kesän etelänmatkaan ei olekaan enää rahaa.

Vuosi sitten helmikuun 18. päivä 12 kuukauden euribor oli 1,2 prosenttia, kun se nyt pyörii 1,7 prosentin lähimaastossa. Lisäksi uusista asuntolainoista peritään nykyään keskimäärin runsaan 0,80 prosentin marginaalia.

Esimerkiksi kahdeksikymmeneksi vuodeksi otetun 250 000 euron asuntolainan kuukausimaksu oli vuosi sitten 1172 euroa kuussa. Nyt vastaavasta lainasta saisi pulittaa 1 223 euroa kuussa, eli 50 euroa enemmän. Pienemmän, 100 000 euron asuntolainan osalta tilanne olisi luonnollisesti helpompi, kuukausimaksu nousisi vain noin 23 euroa.

Danske Bank Oyj OP Osuuskunta Pohjola Pankki Oyj
Taloustiedot
Y-tunnus 1730744-7
Kotipaikka Helsinki
Yhtiömuoto OYJ
TOL-luokka
Muu pankkitoiminta
Kaikki yrityksen taloustiedot

Vuoden euribor
jatkaisi nousussa

Markkinoilla odotetaan Euroopan keskuspankin nostavan korkoa ensi syksynä. Tämä odotus on nostanut jo etukäteen pidempiä euriboreja. Ekonomistien mukaan 12 kuukauden euriborin keuliminen ei jää tähän, vaan lisää nousua on tulossa myös EKP:n koronnostojen jälkeen.

– Kyllä 12 kuukauden euribor voisi voisi vuoden kuluttua olla 2,4–2,5 prosenttia, arvioi Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen.

Sampo Pankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki puolestaan arvioi, että euribor päätyy ensi vuonna tähän aikaan runsaaseen kahteen prosenttiin.

– Ensi kevättalvella 12 kuukauden euribor voisi olla 2,2–2,5 prosentin välillä, odottaa OP-Pohjola-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.

Heiskasen mukaan vuoden euriborin nousu tulisi tästä yhä jatkumaan, ja korko olisi vuoden 2012 lopulla jo yli kolme prosenttia. 

Asuntovelalliselle tämä tietäisi lisää murhetta. Vuoden kuluttua 250 000 euron lainasta saisi maksaa jopa 1 325 euroa kuukaudessa, jos korko olisi 2,5 prosenttia. Tämä olisi 153 euroa enemmän kuin viime vuonna tähän aikaan.

EKP:n koronnostoa
saadaan odottaa

Ekonomistit eivät odota EKP:ltä ensi alkuun nopeaa, eivätkä rajua ohjauskoron nostoa.

– EKP nostaa ohjauskorkoaan ehkä vuoden viimeisellä neljänneksellä, aikaisintaan lokakuussa, vaikka inflaatio nyt ylittääkin EKP:n kahden prosentin tavoitteen, sanoo Sampo Pankin Kuoppamäki.

Kuoppamäki arvioi EKP:n aloittavan rahapolitiikan kiristämisen 0,25 prosenttiyksikön koronnostolla. Tätä ennen keskuspankki todennäköisesti alkaisi jo vähentää pankkijärjestelmän tukemiseksi tarkoitettua rahoitusta, mikä olisi omiaan nostamaan myös lyhyitä euriboreja.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

OP-Pohjola-ryhmän Heiskasen mukaan velkakriisit pitävät EKP:tä varuillaan ja koronnostoa voidaan odottaa ensi talveen.

Aktian Timo Tyrväinen puolestaan odottaa koronnostoa syyskuuksi.

Akuutti kriisi
estäisi

Tyrväinen miettii, että EKP:n mahdollisen koronnoston ajoitukseen vaikuttaa inflaation lisäksi tilanne Euroopan eri maiden velkakriiseissä.

– Jos akuutti kriisi on päällä, niin silloin EKP ei varmaankaan nosta ohjauskorkoaan, hän sanoo.

Jos kriisi ei leviä uusiin maihin ja esimerkiksi Portugalin tilanne saadaan rauhoitettua hyvissä ajoin keväällä, niin EKP saattaisi Tyrväisen mukaan jopa aikaistaa koronnostopäätöstään esimerkiksi heinäkuuhun.

– Vasta sen jälkeen, kun ensimmäinen koronnosto on tullut, markkinat alkavat oikeasti miettiä, että kuinka paljon korot voivat nousta edessä olevien vuoden tai kahden aikana, Tyrväinen muistuttaa.

Tyrväisen mukaan EKP:n kaksi eri politiikkaa eli korkopolitiikka ja pankkijärjestelmän toimivuutta hoitavat erityistoimet voivat osoittaa jopa eri suuntiin. Keskuspankki voi siis jatkaa yhdellä kädellä ongelmamaiden valtionvelkakirjojen ostoa, kun se toisella kädellä jo kiristää korkoasettaan inflaation taltuttamiseksi.

– EKP:n pääjohtajan Jean-Claude Trichet'n tammikuinen viesti oli, että EKP:n korkopolitiikka ei ole Kreikan, Portugalin ja Irlannin panttivanki.

Kun korko nousee, asuntovelallinen maksaa
Asuntolainojen korkojen nousu
20v asuntolaina, euroa Kuukausimaksu 1,7 %:n korolla 2,5 %:n korolla 3,0 % korolla
100 000 492 530 555
150 000 738 795 832
200 000 934 1060 1109
250 000 1223 1325 1386
Lähde: Taloussanomat

[zoom]

21.2.2011 07:02
Riikka Kalmi
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (158)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 16
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Oppirahat on maksettava juu, mitä tässä maailmassa velkaantuu!
Anonyymi: Nimetön 21.2.2011 7:12

Anonyymi
Hahahaha! Ei tunnu missään! :))))
Anonyymi: Nimetön 21.2.2011 7:23

Anonyymi
Halvan koron ihannointi voipi tulla kalliiksi 25 vuoden asuntovelan aikana!
Anonyymi: Nimetön 21.2.2011 7:25

Anonyymi
Voi olla, että EKP ei ehdi nostaa korkoa ennen seuraavaa taantumaa ?

Japanissakin korot ovat olleet lähes nolla jo vuosia eikä se ole estänyt taloutta ajautumasta ajoittain taantumaan.

Tästä vuodesta eteenpäin alkaa Suomen ns. huoltosuhe heikentymään nopealla tahdilla ja olen nähnyt arviota, että Suomen talouskasvu tulisi olemaan noin 1% vuodessa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Jos näin käy, niin politikkojen haaveet siitä, että talouskasvu nostaa meidän alijäämä suosta jäävät haaveiksi.

Siis en usko, että korko on se joka tuskaa luo, vaan paine tulee ihan muualta.
Anonyymi: LAMA 21.2.2011 7:30

Anonyymi
Julkisen sektorin palkat nousevat joka vuosi noin 500 - 1 000 milj euroa.
Anonyymi: suomessa ei ostovoim 21.2.2011 7:32

Anonyymi
Voi olla, että EKP ei ehdi nostaa korkoa ennen seuraavaa taantumaa ?

Japanissakin korot ovat olleet lähes nolla jo vuosia eikä se ole estänyt taloutta ajautumasta ajoittain taantumaan.

Tästä vuodesta eteenpäin alkaa Suomen ns. huoltosuhe heikentymään nopealla tahdilla ja olen nähnyt arviota, että Suomen talouskasvu tulisi olemaan noin 1% vuodessa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Jos näin käy, niin politikkojen haaveet siitä, että talouskasvu nostaa meidän alijäämä suosta jäävät haaveiksi.

Siis en usko, että korko on se joka tuskaa luo, vaan paine tulee ihan muualta.


BKT:sta julkinen sektori on noin 50 prosenttia ja ulkomaanvienti noin 50 prosenttia josta puutuotteiden osuus on 17 prosenttia. Suomen alkutuotanto on noin 3 prosenttia BKT:sta
Anonyymi: Nimetön 21.2.2011 7:35

Anonyymi
Toivottavasti lukijat ymmärtää että ei makseta
pelkkää korkoa, vaan lainaa pitää myös lyhentää.
Anonyymi: Yrittäjä 21.2.2011 7:37

Anonyymi
Sotavelka ajatus painaa suomalaisia tutuun tapaan.
Anonyymi: Nimetön 21.2.2011 7:40

Anonyymi
Jokainen joka vähänkään tajuaa mistään mitään ymmärtää kyllä, että kaikki alle 5% korot eivät ole mitään.
Anonyymi: 90's kid 21.2.2011 7:42

Anonyymi
eli... toivomme eurooppaan lisåå kriisejä ,ettei korot nouse. sehän sopii suomalaiseen ideologiaan.
Anonyymi: Nimetön 21.2.2011 7:45
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 16
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

07:12 Saksassa poksahtelee ja kuohuu koko ajan
06:10 Asuntokauppaan piikki lähiviikkoina? Lainakatto voi kiihdyttää
06:07 Digitoday Ei maksa mitään: Suosittu autopeli tulee pc:lle
06:03 2 kuukautta asuntolainojen muutokseen – "Päässyt unohtumaan monilta"
29.4. Nissan kutsuu korjattavaksi 3,5 miljoonaa autoa
29.4. Tutkimus: Naiset saavat epämääräisempää palautetta
29.4. Fortum valittaa Ruotsin hallinto-oikeuden veropäätöksistä
29.4. Tutkijoita Daimlerin toimipisteissä – etsivät merkkejä päästöhuijauksesta
29.4. Ukrainan separatistialueelle avattiin vale-Mäkkäri – McDonald's tutkii
29.4. Fazer ostaa kolme klassikkokeksiä takaisin
29.4. Tokmannin ensimmäinen pörssipäivä päättyi lähtölukemiin
29.4. KOMMENTTI: Muuttaisiko Lepomäki Suomen eurolinjan?
29.4. Uudet pörssiyhtiöt vetävät – Tokmanni houkutti myös ulkomaisia sijoittajia
29.4. Pankkiautomaatin keksijä tienasi patentilla 15 dollaria: "Voit kuvitella miltä tuntuu"
29.4. Markkinat riemastuivat Cargotecista – kurssi yli 10 prosentin nousussa
29.4. Viimeisen puhelinluettelon jako alkoi – "ei signaalia suuresta kysynnästä"
29.4. Digitoday F-Securelta vaisu tulos, "kaikkien aikojen tärkein" tuote lykkääntyi
29.4. Kiina huolestuttaa – EU alkaa valvoa teräksen tuontia
29.4. Ilmarisen sijoitustuotot miinukselle, salkusta suli vuodessa 1,2 miljardia
29.4. Cargotecin osake hurjassa nousussa – Tokmanni painui alle antihinnan
29.4. Digitoday "Googlen navigointisovellusta voi käyttää vakoiluun"
29.4. Määräaikaistalletukset romahtivat pienimmilleen 16 vuoteen
29.4. HBL: Suomi laittaa kehitysrahoitusta Dr. Oetker -pitsoihin ja luksushotelleihin
29.4. Euroalueen talouskasvu odotettua vahvempaa
29.4. Euroalue vajosi deflaatioon
29.4. Digitoday Suomalaisfirma suunnittelee kovaa kasvua – aikoo palkata sata
29.4. Danske Bankin tulos heikkeni – ylitti odotukset
29.4. Digitoday Varo, pankkiasiakkaita huijataan taas
29.4. Nyt alkoi kaupankäynti Tokmannilla – hinta nousee
29.4. Kolumni Kasvumittari ei kerro totuutta
Asiakastieto

Yhteistyössä