Katso miten kipeää koronnousu tekee
Asuntovelkainen voi sanoa tänä vuonna hyvästit ainakin yhdelle etelänmatkalle. Sen verran paljon korkojen nousu kirpaisee velallisen kukkaroa. Korkojen nousu on kiihtynyt alkuvuonna eikä loppua näy. Katso miten kalliiksi se käy ja miten tiukoille lainanhoito vetää jatkossa. Voiko asuntolainan korko tuplaantua?
21.2.2011 07:02
158
Jos vuoden euriboriin sidotun asuntolainan täsmäytyspäivä osuu nyt helmikuun puolivälin jälkeen, niin asuntolainan lyhentäjä kohtaa ikävän yllätyksen. Lainan kuukausimaksu on saattanut vuoden takaisesta nousta niin paljon, että vuosikustannuksia laskettaessa seuraavan kesän etelänmatkaan ei olekaan enää rahaa.
Vuosi sitten helmikuun 18. päivä 12 kuukauden euribor oli 1,2 prosenttia, kun se nyt pyörii 1,7 prosentin lähimaastossa. Lisäksi uusista asuntolainoista peritään nykyään keskimäärin runsaan 0,80 prosentin marginaalia.
Esimerkiksi kahdeksikymmeneksi vuodeksi otetun 250 000 euron asuntolainan kuukausimaksu oli vuosi sitten 1172 euroa kuussa. Nyt vastaavasta lainasta saisi pulittaa 1 223 euroa kuussa, eli 50 euroa enemmän. Pienemmän, 100 000 euron asuntolainan osalta tilanne olisi luonnollisesti helpompi, kuukausimaksu nousisi vain noin 23 euroa.
Vuoden euribor
jatkaisi nousussa
Taloustiedot
Markkinoilla odotetaan Euroopan keskuspankin nostavan korkoa ensi syksynä. Tämä odotus on nostanut jo etukäteen pidempiä euriboreja. Ekonomistien mukaan 12 kuukauden euriborin keuliminen ei jää tähän, vaan lisää nousua on tulossa myös EKP:n koronnostojen jälkeen.
– Kyllä 12 kuukauden euribor voisi voisi vuoden kuluttua olla 2,4–2,5 prosenttia, arvioi Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen.
Sampo Pankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki puolestaan arvioi, että euribor päätyy ensi vuonna tähän aikaan runsaaseen kahteen prosenttiin.
– Ensi kevättalvella 12 kuukauden euribor voisi olla 2,2–2,5 prosentin välillä, odottaa OP-Pohjola-ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Heiskasen mukaan vuoden euriborin nousu tulisi tästä yhä jatkumaan, ja korko olisi vuoden 2012 lopulla jo yli kolme prosenttia.
Asuntovelalliselle tämä tietäisi lisää murhetta. Vuoden kuluttua 250 000 euron lainasta saisi maksaa jopa 1 325 euroa kuukaudessa, jos korko olisi 2,5 prosenttia. Tämä olisi 153 euroa enemmän kuin viime vuonna tähän aikaan.
EKP:n koronnostoa
saadaan odottaa
Ekonomistit eivät odota EKP:ltä ensi alkuun nopeaa, eivätkä rajua ohjauskoron nostoa.
– EKP nostaa ohjauskorkoaan ehkä vuoden viimeisellä neljänneksellä, aikaisintaan lokakuussa, vaikka inflaatio nyt ylittääkin EKP:n kahden prosentin tavoitteen, sanoo Sampo Pankin Kuoppamäki.
Kuoppamäki arvioi EKP:n aloittavan rahapolitiikan kiristämisen 0,25 prosenttiyksikön koronnostolla. Tätä ennen keskuspankki todennäköisesti alkaisi jo vähentää pankkijärjestelmän tukemiseksi tarkoitettua rahoitusta, mikä olisi omiaan nostamaan myös lyhyitä euriboreja.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
OP-Pohjola-ryhmän Heiskasen mukaan velkakriisit pitävät EKP:tä varuillaan ja koronnostoa voidaan odottaa ensi talveen.
Aktian Timo Tyrväinen puolestaan odottaa koronnostoa syyskuuksi.
Akuutti kriisi
estäisi
Tyrväinen miettii, että EKP:n mahdollisen koronnoston ajoitukseen vaikuttaa inflaation lisäksi tilanne Euroopan eri maiden velkakriiseissä.
– Jos akuutti kriisi on päällä, niin silloin EKP ei varmaankaan nosta ohjauskorkoaan, hän sanoo.
Jos kriisi ei leviä uusiin maihin ja esimerkiksi Portugalin tilanne saadaan rauhoitettua hyvissä ajoin keväällä, niin EKP saattaisi Tyrväisen mukaan jopa aikaistaa koronnostopäätöstään esimerkiksi heinäkuuhun.
– Vasta sen jälkeen, kun ensimmäinen koronnosto on tullut, markkinat alkavat oikeasti miettiä, että kuinka paljon korot voivat nousta edessä olevien vuoden tai kahden aikana, Tyrväinen muistuttaa.
Tyrväisen mukaan EKP:n kaksi eri politiikkaa eli korkopolitiikka ja pankkijärjestelmän toimivuutta hoitavat erityistoimet voivat osoittaa jopa eri suuntiin. Keskuspankki voi siis jatkaa yhdellä kädellä ongelmamaiden valtionvelkakirjojen ostoa, kun se toisella kädellä jo kiristää korkoasettaan inflaation taltuttamiseksi.
– EKP:n pääjohtajan Jean-Claude Trichet'n tammikuinen viesti oli, että EKP:n korkopolitiikka ei ole Kreikan, Portugalin ja Irlannin panttivanki.
| Kun korko nousee, asuntovelallinen maksaa | ||||
|---|---|---|---|---|
| Asuntolainojen korkojen nousu | ||||
| 20v asuntolaina, euroa | Kuukausimaksu 1,7 %:n korolla | 2,5 %:n korolla | 3,0 % korolla | |
| 100 000 | 492 | 530 | 555 | |
| 150 000 | 738 | 795 | 832 | |
| 200 000 | 934 | 1060 | 1109 | |
| 250 000 | 1223 | 1325 | 1386 | |
| Lähde: Taloussanomat | ||||
