Varo näitä – asuntokaupan 10 pahinta harhaa

Taloussanomat kysyi asiantuntijoilta asuntomarkkinoiden suurimmista harhoista. Ne ovat tavallisia, ne tulevat sinua lähelle. Niiden takia luulet liikoja tai et onnistu tekemään hyviä kauppoja:

1. Alueen keskihinta
Pitäisi siis saada alueen keskihinta, vai? Et saa sitä asunnostasi, jos sinun yhtiösi ja/tai sinun asuntosi on huonossa kunnossa. Hinta voi vaihdella vierekkäisissä asunnoissa ja vierekkäisissä taloissa. Jopa ikkunoiden ilmansuunta voi ratkaista. Kokenut välittäjä tietää sen vallan hyvin.

2. Puolen miljoonan ok-talo Espoossa
Siitä ei ole hintatakuuta. Jokainen omakotitalo Espoossa ei todellakaan ole puolen miljoonan arvoinen. Ei vaikka rajanaapuri olisi juuri saanut sellaisen hinnan. Talon sijainti, rakennusvuosi ja kunto ratkaisevat.

Rakennuskustannus
ei olekaan oikea hinta

3. Rakennuskustannus on sama kuin hinta
Eipäs olekaan. Arvotalon rakentaminen voi maksaa pikkupaikkakunnalla aivan hyvin hulppeat 600 000 euroa, mutta kaupaksi sitä ei enää saakaan sillä hinnalla. Joskus jopa 300 000 voi olla liikaa pyydetty. Kohde menee kaupaksi parhaiten vain sille ostajalle, joka aikoisi muuten rakentaa juuri samanlaisen.

4. Arvio kunnosta
Arvioita myytyjen asuntojen kunnosta näkyy esimerkiksi ympäristöministeriön ylläpitämältä asuntojenhintatiedot.fi-sivustolta. Ei kuitenkaan ole olemassa objektiivisia mittareita eikä standardeja. Kyse on aina subjektiivisesta näkemyksestä. Sekä alalla (kiinteistönvälitys) että sen asiakkailla on taipumus nähdä asiat positiivisessa valossa.

5. Taloyhtiön tilanne
Onko sillä nyt niin väliä? On! Sitä ei saisi koskaan aliarvioida kauppaa tehtäessä.

Sinun remonttisi
on toisen kauhistus 

6. Pintaremontti menee suoraan asunnon hintaan
Ei vaan mene. Voi olla, että tekemäsi pintaremontti ei miellytä lainkaan seuraavaa asukasta. Edes taloyhtiön isot remontit eivät mene suoraan hintaan muuta kuin pienimmissä asunnoissa.

7. Pakko myydä hinnalla, joka ilmoitetaan
Niinpäs ei olekaan. Myyjällä ei ole mitään pakkoa myydä asuntoa ilmoitetulla hinnalla. Tehdystä tarjouksesta voi kieltäytyä ja myydä vaikka halvemmalla. Korkein tarjous ei siis voita. Myyjä saa vapaasti valita kenelle asuntonsa myy.

8. Näköla on ikuinen
Ei todellakaan. Erityisesti kasvavilla alueilla on syytä varautua maiseman muuttumisen. Toisaalta aivan uudet alueet alkavat vihertää ihmeellisesti puoli vuosikymmentä rakentamisen jälkeen.

9. Korko on ikuinen
Ei taatusti ole. Siksi pankit laskevatkin lainanmaksukykyä arvioidessaan, mitä jos korot nousevat viiteen prosenttiin. Siksi tämän harhan pitäisi olla häivytetty, mutta kysypä vielä itseltäsi, säilyykö sinulla maksukyky kaikissa olosuhteissa.

Surkein mielikuva
on paikkakuntalaisilla

10. Mielikuva alueesta
Olipa se sinulla tai luulosi mukaan kaikilla muilla, se aiheuttaa aina hintavääristymiä. Mielikuvat muuttuvat hitaasti. Jollekin alueelle on vain lätkäisty vuokrataloleima, vaikka vuokrataloja on muutettu asunto-osakeyhtiöiksi ja alueelle on rakennettu muuta asuntokantaa. Paikkakunnalla pitkään asuneilla ovat piintyneimmät mielikuvat. Lisäksi paikkakuntalaisten asenteet muuttuvat hitaammin kuin ulkopaikkakuntalaisten. Jos kysyt paikkakuntalaiselta, muista, että hänellä voi olla vanhimman tiedon lisäksi myös kaikkein vanhentunein tieto.

Esimerkkejä näistä harhoista: Punavuoressa on vielä jäljellä vanhaa rosoista Rööperiä. Kalliossa on kaiken aikaa ja kaikkialla ihan levotonta. Itä-Helsinki on kaikessa kehnompi kuin länsi. Westendissä asutaan vain kolmen miljoonan omakotitaloissa.

Mielikuvat tulevat
jostain historiasta

– Alueen maineen syntyminen on historiallinen prosessi, sanoo yliaktuaari Maija Vihavainen Helsingin kaupungin tietokeskuksesta.

Hän muistuttaa, kuinka Helsingissä Siilitie oli menneinä vuosikymmeninä huonossa levottoman vuokrataloalueen maineessa. Nyt se on mitä halutuin kohde vuokralla asujille.

– Helsingissä Kontulasta ja Jakomäestä on tullut suorastaan käsitteitä, mutta niihin käsitteisiin ei sisälly mitään todellista tietoa alueesta. Ihmisen kokemukset ovat toisenlaiset. Asukkaat voivat arvostaa asioita, joista ulkopuoliset eivät tiedä mitään. Esimerkiksi Jakomäen vanhat asukkaat ovat hyvin tyytyväisiä asuinalueeseensa ja sen perusparannettuihin taloihinsa.

Toisaalta joillakin alueilla voi olla mielikuvaplussaa, joka sotii kovia tilastofaktoja vastaan.

– Keskusta säteilee ympärilleen. Jos jossain lähiössä olisi sellainen huoneistotyyppirakenne kuin Helsingin Kalliossa, niin siitä oltaisiin hyvin huolissaan.

Vihavainen nostaa ääritapauksena esiin Kallion helmen, Torkkelinmäen.

– Kolme neljäsosaa asunnoista on yksiöitä. 97 prosenttia asunnoista on yksiöitä tai kaksioita. Kukaan ulkopuolinen ei osaa kuvitellakaan sitä.

Tätä artikkelia vasten on lisäksi haastateltu Huoneistokeskuksen toimitusjohtajaa Risto Kyhälää, Kiinteistömaailman toimitusjohtajaa Tommi Rytköstä ja Helsingin Kotijoukkueen hallituksen puheenjohtajaa Raimo Sarajärveä.