Katso ostitko asunnon väärään aikaan
Lehtikuva/Taloussanomat
Kävikö huono tuuri ja ostitko asunnon, kun hinnat olivat huipussaan? Harmillista, mutta niin on tehnyt aika moni muukin. Monelle voi olla yllätys, miten huonosti asunnon reaaliarvo on oikeasti kehittynyt vuosien mittaan. Katso mitkä ovat olleet parhaat ja huonoimmat ajat asunnon ostoon.
22.12.2010 06:01
171
Suomessa on uskottu vakaasti, että kalliistakin omistusasunnosta saa muutaman vuoden jälkeen myytäessä aina vähintään omansa pois. Jotkut saavat, toiset eivät.
Jos uskoo kuppilajuttuja, takavuosien asuntomarkkinataistossa on pelkkiä voittajia, jotka ovat netonneet oikein ajoitetulla hankinnalla valtavia summia.
Oikeasti onnekkaita ovat Suomen Rahatiedon Taloussanomille tekemän selvityksen mukaan ainakin vuosien 1980, 1996 ja 2000 asunnonostajat. Vähemmän taas onnisti muun muassa niitä, jotka ostivat asuntonsa 1980-1990-lukujen taitteessa juuri ennen hintakuplan puhkeamista. (Katso taulukot jutun lopusta.)
Kuka tahansa voi ihastella, että osti asuntonsa vuonna 1992 vaikkapa 400 000 markalla, ja saisi siitä nyt saman verran euroja. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että myyjälle kaikkien 18 vuoden kulujen jälkeen käteenjäänyt voitto olisi liki kuusinkertainen.
Taloustiedot
Asuntokaupasta saatua reaalituottoa on usein vaikea määrittää, eikä lopputulos näytä aina niin lottovoittoiselta. Varsinkin jos laskee, kuinka paljon tuon ajan korkeilla koroilla joutui maksamaan asuntolainastaan pankille, kuinka paljon leimaveroihin ja muihin kuluihin meni, kuinka paljon rahan arvo on muuttunut ynnä muuta.
1980-luvulta asti Suomessa on nähty monta markkinoiden ylikuumenemistilannetta, jolloin asuntojen ja muidenkin hyödykkeiden hinnat ovat olleet suhteellisesti huiman korkealla.
Heti laman jälkeen
oli tuottoisin aika
Suomen Rahatiedon laskelmien mukaan 1980-luvun viimeisinä kasinotalousvuosina asunnon ostanut on päässyt vasta 2000-luvun alussa omilleen. Nyt asunnon reaaliarvo on viimeinkin ylittänyt ostohetken hinnan. (Reaalihinta tarkoittaa inflaatiolla korjattua nimellishintaa.)
Oheisen taulukon mukaan vuonna 1989 maakunnasta ostettu sadantuhannen euron arvoinen asunto olisi nyt reaaliarvoltaan 107 300 euroa.
Sen sijaan vuoden 1996 asunnonostaja voi hymyillä vapautuneemmin: pääkaupunkiseudulla tuolloin 100 000 euron arvoisen kerrostaloasunnon reaaliarvo on kivunnut jo 252 000 euroon. Sille sijoitukselleen on saanut yli 10 prosentin vuosituottoa.
Pitkän omistusajan aikana asuntoon tulleet remontti- ja korjaustarpeet syövät myös arvonnousua. Jos joutuu myymään asuntonsa matalasuhdanteessa, voi käydä niin ettei myyntihinta kata kaikkien vuosien korjaus- ja asumiskuluja.
Vaihdossa voi
hukata rahansa
Väärään aikaan tehty asunnonvaihto on myös hyvä keino päästä rahoistaan.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Esimerkkitaulukossa on ostettu 100 000 euron yksiö vuonna 2006 ja myyty se hätäisesti alkutalvesta 2009 hintojen laskettua. Samalla on ostettu kaksio, johon on tarvittu 50 000 euron välirahaa. (Katso taulukko jutun lopusta.)
Vaikka ostetun asunnon reaaliarvo on nyt täksi kevääksi mukavasti noussut, yksiön myyntitappion takia asunnonvaihtajan sijoitus on yhä miinuksella.
Toisaalta pitkäaikaista kotia omaan käyttöönsä tarvitsevalle laskennalliset voitot ja tappiot ovat yhdentekeviä. Rahaa olisi huvennut myös vuokralla asumiseen.
Vain asuntosijoittajilla on aito tilaisuus seurata markkinakehitystä sekä ostaa ja vaihtaa asunto-omaisuuttaan kulloistenkin suhdanteiden mukaan.
16
10
Kommentit (171)
Taitaa olla aika lopettaa ajanhaaskaus, jota tämän lätyskän artikkelien lukeminen itseasiassa 100% on. Uutisia vailla uutisarvoa ja vartin välein. Menkää toimittajat oikeisiin töihin jonnekin.
Katso ostitko asunnon?
En ostanut asuntoa, mutta tein varmaan paljon paremman tilin sijoittamalla osakkeisiin ja kultaan.