12 syytä, miksi suomalaista rahastetaan asunnolla

Miksi asuntojen hinnat nousivat Suomessa nopeammin kuin muissa Euroopan maissa? Suomen asuntohintojen nousu oli alkusyksystä niin kovaa, että vain Latvian Riiassa hinnat nousivat alkusyksystä Suomea kovemmin.

Useimmissa Euroopan maissa asuntojen hinnat itse asiassa laskivat. Global Property Guiden listauksen mukaan Euroopassa asuntohinnat laskivat 20 maassa ja nousivat kahdeksassa maassa.

Suomessa asuntojen hinnat nousivat kolmannella vuosineljänneksellä Global Property Guiden mukaan 5,99 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna ja Tilastokeskuksen mukaan koko maassa 7,8 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 9 prosenttia. Latvian Riiassa hinnat nousivat 25 prosenttia. 

Taloussanomat kysyi syitä Suomen asuntohintojen muita kovempaan nousuun kolmelta asiantuntijalta eli rakennusyhtiö SRV:n pääomistajalta, vuorineuvos Ilpo Kokkilalta, Sampo Pankin vanhemmalta neuvonantajalta Lauri Uotilalta ja kiinteistönvälitysyhtiö Helsingin OPKK:n toimitusjohtajalta Risto Kivialholta.

Mikä erottaa meidät muusta Euroopasta? Olemmeko jotenkin parempia tai onnekkaampia kuin muut?

Näin vastasivat Kokkila (vastaukset 1.-3.), Uotila (4.-8.) ja Kivialho (9.-12.):

1. Meillä on kaupungistuminen vielä kesken. Olemme jäljessä muuta Eurooppaa. Tarvitsemme uusia asuntoja, mutta toisaalta prosessi vaikuttaa myös vanhojen asuntojen hintaan.

2. Suomi ikääntyy nopeammin kuin muut Euroopan maat. Tästä syntyy toinen muuttoliike, kun ikääntyvien muuttuvat tarpeet muokkaavat uudelleen asuntokantaamme.

3. Taloutemme on sittenkin kohtuullisessa kunnossa moneen muuhun maahan verrattuna.

4. Kuluttajien luottamus omaan talouteensa on jokseenkin Euroopan korkein. Ihan huippua. Vain Ruotsissa ja Tanskassa löytyy välillä vastaavia lukuja.

5. Kotitalouksien velkaongelmat ovat hyvin hillittyjä muihin Euroopan maihin verrattuna.

6. Kaikki ne maat, joissa asuntojen hinnat ovat laskeneet eniten (kuten Irlanti, Kreikka ja Espanja), kuuluvat velkaongelmaisten ryhmään. Hintojen nousun kärkimaissa (Suomi, Norja, Itävalta ja Saksa) ei tarvitse pelätä talouspolitiikan kiristämistoimia. Ihmiset myös mieltävät sen.

7. Suomessa asuntojen hinnannousu on sittenkin ollut aika hillittyä. Samassa ajassa, kun meillä asuntojen hinnat ovat kaksinkertaistuneet, ne ovat jopa 3–4-kertaistuneet ongelmamaissa.

8. Suomessa uustuotannon lisäys on ollut hillittyä. On ollut pikemminkin ylikysyntää. Tarjonta ei ole reagoinut markkinoihin, kuten Espanjassa ja Irlannissa, joissa ajauduttiin myös uusien asuntojen ylituotantoon.

9. Ylikuumenemisen takia hinnannousut ovat olleet muissa maissa kovempia kuin Suomessa. Siihen nähden laskut ovat olleet muualla jopa yllättävän pieniä. Toisaalta, kun putoaa 40 prosenttia, on sitten helppo nousta 20 prosenttia kuten Riiassa. Tosiasiassa Suomessa asuntojen hinnat ovat nousseet paljon muita tasaisemmin jo vuodesta 1993.

10. Tarjontaa on meillä aivan liian vähän suomalaisten varallisuuteen ja rahatilanteeseen verrattuna. Uudistuotanto oli lähes poikki, kun rakentajat lopettivat uudistuotannon joksikin aikaa.

11. Työttömyystilanne ei äitynyt niin pahaksi kuin pelättiin kansainvälisen finanssikriisin alettua.

12. Asuntokanta – tai ainakin se kannan osa, josta käydään kauppaa – on parantunut laadullisesti. Yksityisten kotitalousvähennys ja yhteiskunnan suhdannetuki näkyvät sekä laadussa että hinnoissa.

Halpojen hintojen asunnot tekevät sittenkin vähemmän kauppansa – eivätkä siksi näy tilastossa.