Katso kuka asuu naapurissa

Sata vuotta sitten kaupungeissa ihmiset elivät tiiviisti omien ammattiryhmiensä parissa, lähellä työpaikkojaan. Helsingissäkin tunnettiin vaikkapa satamajätkien Katajanokka, tsaarin virkamiesten Kruununhaka ja rautatieläisten Vallila.

Sittemmin Helsingin, Espoon ja Vantaan laajentuessa ja työpaikkojen hajaantuessa ammattilaiskorttelit katosivat, mutta ilmeisesti vain hetkeksi. Nyt ne ovat tulleet takaisin uudessa muodossa.

Saman alan ammattilaiset etsiytyvät jostain syystä helposti asumaan samoille kulmille, kertoo Aalto-yliopiston uusi asuinpaikkojen ja ammattiryhmien vertailututkimus.

– Työpaikkojen sijoittumisella seudun sisällä näyttää olevan vain lievää vaikutusta asumisen sijoittumiseen. Harva pystyy asumaan työpaikan vieressä, mutta hyvien yhteyksien päähän kuitenkin pyritään, sanoo Aalto-yliopiston yhdyskuntasuunnittelun tutkija Jukka Hirvonen.

Jotkut keskittymät pystyy selittämään työpaikkojen sijainnilla. Esimerkiksi kuljetusalan yrityksistä moni toimii pääkaupunkiseudun koillisosissa, ja suurin rahtisatamakin on idässä. Ei liene yllätys, että autokuskeista niin moni asuu Hakunilassa tai keskellä Vuosaarta.

Samalla logiikalla ict-ammattilaisia asuu poikkeuksellisen paljon Espoon Viherlaakson–Karakallion-Kilon alueilla. Lähistöltähän löytyy muun muassa Nokia Siemens Networksin sekä Tieto-konsernin suuryksiköitä.

Munkan lääkärit ja
Mankkaan opettajat

Tutkimuksen mukaan jotkut ammattilaiset ovat silti mieltyneet samantapaisiin naapurustoihin, kävivätpä he töissä missä tahansa.

Jos kaupunkilainen ensi talvena liukastuu jalkakäytävällä ja murtaa nilkkansa, hänellä on hyvät mahdollisuudet saada  ammattiapua ohikulkijoilta Lauttasaaressa, Etelä-Haagassa, Ullanlinnassa sekä Munkkiniemessä.

Nämä seudut ovat korostetusti lääkäreiden, osastonhoitajien sekä muun muassa biologian eritysasiantuntijoiden vankkaa aluetta. Myös merelliset pientaloalueet Espoon itäosissa kelpaavat heille.

Sairaanhoitajat ovat jakautuneet tasaisemmin eri puolille pääkaupunkiseutua, mutta yksi selvä keskittymä löytyy Ruoholahdesta. 

Perushoitajat ja muut hoito- tai hoiva-alojen ammattilaiset kansoittavat pääkaupunkiseudun koillis- ja itäosia.

Opettajia löytyy erityisen paljon Espoosta Tapiolan–Mankkaan–Niittykummun suunnalta.

Opettajia asuu myös hieman tavanomaista enemmän Helsingin kantakaupungissa sekä varmaankin perheellisinä Kauniaisissa.

Kilon nörttiyhdyskunta
ja Martsarin insinöörit

Tietotekniikan tukihenkilöt ja teknikot ovat poikkeuksellisen hyvin edustettuina Espoon Leppävaaran ja Kilon ympäristössä.

Muutkin tekniikan asiantuntijat ovat valinneet asuinpaikkansa järkiperustein, siksi heille kelpaavat Vantaalla Myyrmäen ja Martinlaakson, Espoossa Suvelan ja Helsingissä Kannelmäen kaltaiset luonnonläheiset lähiöalueet. Trendikkäimmät ovat siirtyneet Helsingissä Lauttasaareen.

Diplomi-insinöörit ja muut tekniikan erityisasiantuntija-ammateissa toimivat hyvätuloiset ovat keskittyneet suhteellisesti eniten Espooseen, Tapiolasta Laaksolahteen venyvälle vyöhykkeelle.

Lukumääräisesti eniten heitä on Lauttasaaressa, Töölössä, Kampissa, Myyrmäessä ja Etelä-Haagassa.

Missä luuhaa
virkamieskunta?

Tilintarkastajat, mainonnan tekijät ja markkinoinnin erityisasiantuntijat ovat kasautuneet ydinkeskustan lisäksi  runsaslukuisesti Espoon Mankkaalle, Nöykkiöön, Laaksolahteen sekä Helsingin Pakilan–Paloheinän alueelle.

Valtionhallinnon erityisasiantuntijat majailevat mielellään Töölön eteläpuolella Helsingin kantakaupungissa sekä Tapiolassa.

Ylimmät virkamiehet sen sijaan kaikkoavat hajalleen hyvin laajalti ympäri pääkaupunkiseutua, joskin eteläisen Espoon ja Lauttasaaren–Lehtisaaren–Munkkiniemen seudut ovat heille aavistuksen verran suositumpia.

Myös Jollaksen ja Tammisalon suunnalta voisi bongata pieniä virkamieskeskittymiä.

Rekkakuskien Kontulasta
raksaväen Pihlikseen

Toimistotyössä olevia ihmisiä tapaa varmimmin Martinlaakson radanvarren lähiöistä. Samalla Kannelmäen suunnalla on myös hyvin suuri joukko asiakaspalveluhenkilöitä, pankkivirkailijoita sekä myyjiä.

Myyjiä ja tuote-esittelijöitä on kerääntynyt myös Kallion–Vallilan kulmille.

Poliiseja ja palomiehiä asuu tasaisesti kaikkialla, mutta jonkin verran muita yleisemmin pääradan varrella.

Rekkakuskeja löytäisi nopeimmin Hakunilasta, Kontulasta ja Keski-Vuosaaresta.

Samoilla nurkilla asuu myös suuri osa pääkaupunkiseudun siivoojista, keittiö- ja kiinteistönhuollon ammattilaisista.

Rakennusalan ammattilaisia on suhteellisen paljon Pihlajamäessä sekä Tikkurilan ympäristössä.

Vallasväen alueet
pysyvät ennallaan

Suurin tekijä asumisen ja ammattiryhmien ghettoutumiselle on tietysti raha.

– Pienipalkkaisten asuminen painottuu edullisimmille, etäämmällä keskustasta sijaitseville ja runsaan ARA–vuokra-asuntokannan alueille, sanoo Jukka Hirvonen.

Raha ei kuitenkaan selitä kaikkia valintoja.

Suurituloiset pystyisivät valitsemaan asuinseutunsa vapaammin, eikä esimerkiksi lääkärien tarvitsisi välttämättä muuttaa Munkkiniemen keskeisille lääkäriasuntokaduille. Näin kuitenkin tapahtuu.

Samoin taidealojen ihmiset hakeutuvat muita pienituloisia hanakammin kivikaupungin keskustamiljööseen, vaikka pelkästä rahanäkökulmasta heidän luulisi etsiytyvän edullisemmille seuduille.

Vaikka yhteiskuntaluokkien on väitetty vähentyneen Suomesta, asumisessa moni asia on samoin kuin sata vuotta sitten.

Yksikään perinteisistä 1900-luvun alun vallasväen kaupunginosista, Ullanlinnasta Eiraan tai Etu-Töölöön asti ei ole halventunut tai demokratisoitunut yleisemmin tavisperheiden asuinseuduksi.

– Mieleeni ei tule esimerkkejä, että jonkin alueen status olisi muuttunut voimakkaasti tuohon suuntaan, sanoo Jukka Hirvonen.

Keskiluokkaiset, aikanaan hyvinkin virkeät ja moderneina ihastellut 1960-luvun lähiöt sen sijaan ovat voineet kokea rapautumista, arvon ja maineen laskua.