Katso mitkä ovat uudet kuumat asuinalueet
Metron laajeneminen muuttaa Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun. Suurimman sykäyksen se antaa Lauttasaarelle. Saarikaupungin fiilis muuttuu kokonaan. Paikka alkaa kuhista ja kiinnostus sitä kohtaan suorastaan räjähtää.
Tämä selviää Taloussanomien asiantuntijoille tekemässä kyselyssä (nimilista jutun lopussa), jotta selvitettiin mitkä asuinalueet Helsingissä ja lähiseudulla ovat uusia kallioita, punavuoria ja käpylöitä eli minkä arvo nousee ja kysyntä kuumenee pidemmällä 10–20 vuoden ajanjaksolla. Lauttasaari nousi siinä selvästi ykköseksi.
Vaikka Lauttasaaren asuntohinnat ovatkin jo nyt korkeita, ei metron vaikutus asiantuntijoiden mukaan ole vielä alueen neliöhinnoissa. (Katso hinnat jutun lopussa olevasta taulukosta.)
Lauttasaaren vahvuuksiin kuuluu monipuolinen asuntokanta, jota tukee Espoon itärantojen työpaikkamaailma. Edelleen käynnissä oleva uudisrakentaminen on osaltaan vauhdittanut Lauttasaaren kehitystä, ja yli 20 000 asukasta alkaa olla sopiva monenlaiselle yhteisöllisyydelle.
Myös Espoon Tapiola saa samanlaisen piristeen, mutta sittenkin Lauttasaaresta tulee kuumempi. Onhan siellä meri. Espoo nousee kyselyssä kolmoseksi.
Kakkossijalle asiantuntijat nostavat suunnitteilla olevan Kalasataman Itäväylän ja metron kupeessa.
Kysymysmerkkejä ovat Itä- ja Länsi-Pasila hyvine kulkuyhteyksineen. Unohtaa ei asiantuntijoiden mukaan sovi myöskään Viikkiä ja Vuosaarta.
Kallio jo kaluttu luu,
Toukola nousee vielä
Kallio sen sijaan alkaa olla jo nyt kaluttu luu. Alueiden trendikkyys, joka siirtyi Punavuoresta Kallioon, on jo valumassa Vallilaan, Hermanniin, Alppilaan ja jopa Meri-Hakaan. Nousussa on juuri nyt myös Toukola, johon säteilee uuden Arabianrannan vetovoima ja jota nostaa alueella tehdyt talojen peruskorjaukset.
"Helsingin kaupunkirakenteessa on taskuja, joista voisi kehittää puutarhakaupunkeja. Emme tarvitse tupla-Suomea mökkeineen, vaan paikkoja viettää hyvää elämää yhdessä osoitteessa."
Ympäristöneuvos Sauli Rouhinen, YM
"Uudet rannat (Kalasatama ja Jätkäsaari) syövät potentiaalia Kehäradan varrelle nousevilta lähiöiltä, kun samankaltaisen asuntokannan tilaus täyttyy."
Maantieteilijä Mari Vaattovaara
"On muutettu omakotitaloihin kauas keskustasta. Tyydyttääkö se enää, kun lapset muuttavat pois kotoa?"
Yliaktuaari Maija Vihavainen, Helsingin tietokeskus
"Vaikka rakennettaisiin kuinka hieno alue, pitää kuitenkin olla hyvät yhteydet."
Toimitusjohtaja Risto Kyhälä, Realia Group
Kallio on näyttänyt jo voimansa, ja kehitys jää pyörimään paikoilleen, koska asunnot ovat pieniä. 80 prosenttia asunnoista on yksiöitä ja kaksioita keskikoon ollessa 40 neliötä, mikä tekee siitä nuorten läpikulkupaikan. Kallio sykkii tulevaisuudessakin, mittaa suhdannekäänteitä.
Voisiko Kallion kaltainen ”Kolmatta linjaa takaisin” -nostalgia toteutua myös Kontulassa? Yksittäisiä runoilijoita lukuun ottamatta Kontulaa eivät ole löytäneet juuri minkään sortin cityromantikot. Päinvastoin. Kun alueella asuu paljon pysyvästi syrjäytyneitä, heidän läsnäolollaan on voimakas karkotevaikutus. Eikä se koske vain lapsiperheitä, vaan myös eläkeläisiä.
– Jo olisin sijoittaja, en todellakaan laittaisi pelimerkkejäni Kontulaan, yksi haastatelluista sanoo.
Toisaalta Herttoniemen Siilitielläkin oli hurja maine 1950- ja 1960-luvuilla, mutta nyt se on haluttu alue. Vuokrataloihin on tunkua, kun ne ovat olleet alun perinkin hyvää rakennuslaatua, nyt remontoituja ja entistä parempien yhteyksien varrella.
Keskiluokkaistuminen ei tapahdu meillä samalla lailla kuin muissa eurooppalaisissa metropoleissa, kuten vaikka Amsterdamissa, Hampurissa, Kööpenhaminassa tai Englannin vanhoissa teollisuuskaupungeissa. Niissä toisella vyöhykkeellä sijaitsevat työväestön asuinalueet joutuivat ensin rappiolle, mutta sittemmin punatiilisistä paikallaan muuratuista taloista on tullut paikoin suorastaan luksusta.
Meillä työväenluokkainen toisen vyöhykkeen asutus sijaitsee 1960- ja 1970-luvulla rakennetuissa betonilähiöissä. Osa niistä jatkaa alamäkeään. Osan saattaa pelastaa se, että ne sijaitsevat niin hyvällä paikalla kaupunkirakenteessa, että pelkkä saavutettavuus on valtti. Nuoret aikuiset eivät tarvitse taksia palatessaan iltariennoista.
Onko Klaukkalassa keskiluokkaista
pikkukaupunkielämää?
Mitä meiltä puuttuu sitten aivan kokonaan? Ei ole sellaisia ratayhteyden päässä olevia pikkukyliä tai pikkukaupunkeja kuten esimerkiksi Starnberg samanniminen järven rannalla Münchenin liepeillä.
Missä ovat keskiluokkaiset pikkukaupungit, joissa ihmiset voivat elää turvallisesti, kouluttaa lapsensa hyvissä kouluissa ja viettää seesteistä poroporvarillista elämäänsä.
Tikkurilat ja Klaukkalat eivät ole sitä. Ne vaativat vielä sukupolvien kehityksen, jotta niille kertyy kulttuurista ja historiallista arvostusta.
Matala, tiivis, urbaaninoloinen, mutta vihreä rakentaminen veden äärellä siintää monen toiveissa, mutta jostain syystä Hjallis Harkimon unelmakylä Sipoonranta ei kuitenkaan saa asiantuntijoiden varauksetonta vastaanottoa.
Maalta tullaan ja maalaisia ollaan. Näin kai pitää sanoa suomalaisista. 80 prosenttia ihmisistä arvostaa asumisympäristössä nimenomaan luonnonläheisyyttä, tilaa ja omaa rauhaa.
Hälyttävää tai ei: myöskään nuoret it-lan ammattilaiset eivät eroa mitenkään tästä perusmassasta. Vain taideväki ja hallinnon parissa työskentelevät akateemiset poikkeavat asenteiltaan.
Muutosvoimana voi olla polttoaineen hinnannousu tai muut tulevat energiaveroratkaisut. Tietyissä ihmisryhmissä autoistumisen aika alla ohi ja arvostetaan julkista liikennettä sekä halutaan panostaa sosiaalisiin suhteisiin. Alueiden kehittäjiksi voivatkin nousta nuorten ohella vauraat eläkeläiset, jotka vaativat palveluita.
Jätkäsaari ei,
Kalasatama kyllä
Edelläkävijäalueiden tulisi olla katveessa, edullisia. Niissä pitäisi olla valloittamisen makua: keskeneräisyyttä ja kerrostuneisuutta. Heti valmis ei ole vetovoimainen. Siksi esimerkiksi Jätkäsaaresta ei odoteta tulevan riittävän mielenkiintoisia.
Sen sijaan Kalasatamassa nähdään jännittäviä mahdollisuuksia. Se liittyy suoraan jo olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Meren lisäksi aluetta elävöittävät Teollisuuskadun ”Wall Street”, Tukkutori ja Suvilahden kulttuurikeskittymä.
Asuntoalueita arvioivaan asiantuntijaraatiin osallistuivat Helsingin tietokeskuksen yliaktuaari Maija Vihavainen ja erikoistutkija Markku Lankinen, ympäristöministeriön ympäristöneuvos Sauli Rouhinen, kaupunkimaantieteilijä Mari Vaattovaara, kaupunkisosiologi Matti Kortteinen, Realia Groupin toimitusjohtaja Risto Kyhälä, eläkkeellä oleva kaupunkisuunnittelija Ossian von Konow sekä Helsingin Sanomien NYT-liitteen päällikkö Ville Blåfield.
Täällä on jo nyt Kallio-ilmiö:
1. Sörnäinen
2. Vallilla
3. Hermanni
4. Merihaka
5. Toukola
Täällä kuumenee 2020–2030:
1. Lauttasaari
2. Kalasatama
3. Espoon Tapiola
Suuria kysymysmerkkejä:
1. Helsingin edustan saaret
2. Itä-Pasila
3. Länsi-Pasila
Muista myös nämä:
1. Viikki
2. Vuosaari
3. Porvoo
4. Loviisa
5. Hyvinkää
6. Riihimäki
| Tämän verran asunnot maksavat nyt | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nykyiset neliöhinnat tulevaisuuden kuumilla alueilla | ||||||||
| 1H, €/m2 | 2H, €/m2 | 3H, €/m2 | 4H+, €/m2 | RT 1H, €/m2 | RT 2H, €/m2 | RT 3H, €/m2 | RT 4H+, €/m2 | |
| Lauttasaari (pohjoinen) | 4 359 | 3 917 | 3 756 | 3 898 | ||||
| Lauttasaari (etelä) | 4 502 | 4 467 | 4 430 | 5 763 | ||||
| Tapiola | 3 891 | 3 367 | 3 188 | 3 001 | ||||
| Kalasatama | ei tietoa | |||||||
| Viikki | 3 820 | 3 478 | 3 007 | 2 802 | 3 368 | |||
| Vuosaari | 3 088 | 2 567 | 2 540 | 2 282 | 3 128 | 3 214 | ||
| Porvoo (keskusta) | 3 283 | 2 524 | 2 847 | |||||
| Porvoo (muut alueet) | 2 022 | 2 058 | 1 733 | 2 505 | 2 157 | 2 009 | ||
| Loviisa | ei tietoa | |||||||
| Hyvinkää | 2 042 | 1 810 | 1 663 | 1 768 | 2 054 | 1 948 | 1 993 | |
| Riihimäki* | 1 756 | 1 788 | 1 659 | 1 544 | 2 360 | 1 965 | 2 101 | 1 934 |
| * Peltosaari ei ole luvuissa mukana. | ||||||||
| Lähde: Asuntojen.hintatiedot.fi | ||||||||













