Asuntolaina saa venyä hautaan asti
Lehtikuva/Taloussanomat
Kyllä perikunta maksaa, jos velallinen ei elinaikanaan ehdi hoitaa asuntolainaansa. Tätä mieltä ovat pankit nykyisin. Ne ovat valmiita pidentämään lainojen takaisinmaksuaikaa jopa kymmeniksi vuosiksi ja velallisen todellista elinikää pidemmäksi sen sijaan, että patistaisivat velallisia nopeampaan lyhennystahtiin korkojen noustessa. Viranomaisten mielestä liian pitkät lainat ovat vaarallisia.
22.8.2010 06:01
163
Pelko eurokorkojen nousupaineista on saanut monet asuntolaina-asiakkaat pohtimaan uudelleen velkojensa takaisinmaksun aikataulua.
Useimmissa lyhennystavoissa korkojen nousu lisää heti kuukausittaista maksettavaa. Mutta kiinteän kuukausierän lainoissa korkojen nousu vain pidentää laina-aikaa, kun velkapääoma lyhenee oletettua hitaammin.
Viisikymppinen asuntovelallinen voi yhtäkkiä huomata, että nykyisellä lyhennystahdilla hän pääsee lainastaan eroon vasta kahdeksankymppisenä, jos silloinkaan.
Finanssivalvonta on suositellut, että uudet asuntolainat pitäisi mitoittaa korkeintaan 25 vuoden maksuajalle. Silti vanhojen lainojen venymiselle ei ole mitään aikarajoja tai juridisia esteitä.
– Jos asiakas on sopinut kiinteän tasaerän käytöstä, pankilla ei periaatteessa ole mitään ylärajaa laina-ajan pituudelle. Sopimus pysyy niin kauan kuin asiakas haluaa, lupaa Nordean kotitalousyksikön johtaja Juha Kari.
Jotkut asiakkaat ovat tänä kesänä jopa halunneet vaihtaa nykyisen lainanmaksutapansa kiinteäeräiseksi, jotta tuleva korkojen nousu ei näkyisi heti kuukausimaksuissa ja kaataisi perheen käteistilannetta.
Korkojen maksaminen
riittää pankille
Yli 30-vuotista asuntolainaa on siis turha tulla tiskiltä kyselemään, mutta maksunsa ajallaan hoitava velallinen saa lyhentää vanhaa lainaansa rauhassa vaikka 50 vuotta.
– Tällaiset tapaukset ovat silti hyvin epätodennäköisiä. Nyt euroaikana korkotaso on vaihdellut 1–5 prosentissa, joten aivan valtavia äkillisiä laina-ajan pitenemisiä tuskin nähdään, sanoo Sampo Pankin liiketoimintajohtaja Kenneth Kaarnimo.
– Jo luottoa myöntäessämme arvioimme asiakkaalle sopivan kuukausierän niin, että luotto lyhenee kohtuullisessa ajassa vaikka korko nousisi kuuteen prosenttiin, kertoo pankinjohtaja Mikko Hyttinen OP-Pohjolasta.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Pankki alkaa vaatia kiinteälyhenteisen lainan kuukausierän suurentamista vasta sitten, jos alkuperäinen sovittu summa ei enää riitä lainan korkoihin.
– Koronmaksu on tietysti meidän kannaltamme se olennainen asia. Ja varmasti maksuaikataulun venyminen saa asiakkaan itsensä miettimään, kannattaisiko kuukausierää nostaa, Nordean Juha Kari arvelee.
Lainasta tulee helposti maksettua miltei pääoman verran korkoja, jos maksuajan antaa jatkua äärettömiin.
Iäkäskin asiakas
saa pitää lainansa
Suomalaispankit eivät kuulemma ryhdy arvailemaan, riittääkö asiakkaan elinikä lainanmaksuun vai jäävätkö viimeiset asuntovelan erät perikuntien huoleksi.
– Tällainen talouden suunnittelu ja lainanhoidon ajoitukset ovat jokaisen henkilökohtaisia asioita. Suomessa ihmiset ovat perinteisesti halunneet, ettei jälkipolville jää velkoja, eikä näistä ole käytännössä ollut ongelmia, kertoo Sampo Pankin Kenneth Kaarnimo.
Lainojen vastineena on kuitenkin useimmiten realisoitavaa omaisuutta, kuten asunto. Yleensä sen myyminen riittää pyyhkimään viimeisetkin velanrippeet pois.
16
10
18
Kommentit (163)
työura taivaassa kestää tietenkin ikuisesti.
Nuo rosvoavat pankit voisi kyllä siirtää yhteiskunnan haltuun.
Tarvitseeko lainanottajan tähän suostua jos lainaa on jo lyhennetty ja lainan alkuperäinen summa ei ylity?
Jos korkojen nousun myötä lyhennys ei riitäkorkoihin, niin lisätään lainapääomaan. Eikö se sopimus kiinteästä lyhennyerästä pitäisi tarkoittaa tätä.
Lainojen vastineena on kuitenkin useimmiten realisoitavaa omaisuutta, kuten asunto. Yleensä sen myyminen riittää pyyhkimään viimeisetkin velanrippeet pois.
Jos niin käy on kaikki hyvin. Mutta koska ihmisten elinkaaret ovat pidentymässä ja rakennusten lyhentymässä, viisas perillinen selvittää jääkö perintöveron, hautajaiskulujen ja velkojen jälkeen mitään perittävää. Jollei jää, kannattaa kieltäytyä perinnöstä välttyäkseen joutumasta vastaamaan pesän veloista.
Jälkeläisistään huolehtiva vanhus onkin jaellut kaiken arvokkaan omaisuutensa heille turvaan jo hyvissä ajoin ennen kuolemaansa. Näin hän voi sulkea silmänsä levollisena tietäen pesän jakotilaisuudessa ainoiksi pettyneiksi jäävän vain verottajan, pankinjohtajan ja lakimiehen.
Ylivelkaisissa kuolinpesissä on omat riskinsä osakkaan kannalta. Kuolinpesää ei pidä mennä jakamaan, ellei varmuutta ole siitä, että velat ovat hoidossa. Jos kuolinpesän varat eivät riitä vainajan ja kuolinpesän velkojen hoitamiseen, on pesä luovutettava virallisselvitykseen, ettei osakas joutuisi henkilökohtaisesti vastaamaan vainajan ja kuolinpesän veloista. Osakkaat vastaavat henkilökohtaisesti vainajan veloista, jos pesänselvittäjän hallinto lakkautetaan osakkaiden hakemuksesta ennen kuin velat on maksettu.
Henkilökohtainen velkavastuu tarkoittaa sitä, että osakkaiden vastuu on yhteisvastuullista ja ensisijaista niin, että velkoja voi periä saatavaansa suoraan keneltä osakkaalta tahansa. Saatavaa ei siis ole tarpeen vaatia ensin kuolinpesän varoista.
Perusteena kuolinpesän osakkaan henkilökohtaiselle velkavastuulle voi olla perinnönluovutuksen virallisselvitykseen laiminlyönti, jäämistöomaisuuteen ryhtyminen velkojien vahingoksi, perinnönjaon tai osituksen toimittaminen ennen perittävän velkojen maksamista sekä perunkirjoituksen toimittamiseen liittyvät rikkomukset eli perunkirjoituksen laiminlyönti, väärät ilmoitukset ja salaamiset.
Kuolinpesän osakas vastaa perunkirjoitusta toimitettaessa tietämistään vainajan veloista, jos kuolinpesää ei kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta luovuteta pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssiin. Kuolinpesän luovuttamisen laiminlyönnin perusteella velkavastuuta ei synny osakkaalle, joka ei ole saanut pesästä mitään etua eikä ryhtynyt muihin kuin laissa tarkoitettuihin pesää koskeviin toimenpiteisiin kuten perunkirjoitukseen. Esimerkiksi perittävää sitoneen vuokrasopimuksen irtisanomista on oikeuskäytännössä edellä mainitun vastuuvapauden kannalta pidetty sallittuna pesää hyödyttävänä toimena.
Jos perunkirjoituksen jälkeen ilmaantuu uutta velkaa eikä pesän omaisuutta luovuteta edellä mainittuun virallishallintoon kuukauden kuluessa siitä, vastaa osakas tästä uudestakin velasta. Jos kuolinpesä luovutetaan virallisselvitykseen hakemuksesta, joka on tehty yli kuukausi perunkirjoituksen jälkeen, vastaa osakas kuukausi ennen hakemusta tietämiensä velkojen ja luovutetun omaisuuden arvon välisestä erotuksesta. Velkojan vaatimuksesta osakkaan on valallaan vahvistettava, ettei hän kuukautta ennen hakemuspäivää ole tiennyt siitä velasta, jota vaatimus tarkoittaa. Jollei hän voi valaa tehdä, katsotaan hänen aikaisemmin tienneen velasta.
Perunkirjoituksen toimittamisen jälkeen voidaan hakea julkista haastetta vainajan ja pesän velkojen selvittämiseksi. Hakemuksen voi tehdä eloonjäänyt puoliso, kuolinpesän osakas, pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija. Julkista haastetta voidaan hakea myös eloonjääneen puolison velkojen selvittämiseksi.