Ovatko nämä Suomen halvimmat talot?

Erikoista kotia, loma-asuntoa tai vaikka eksoottista telttailupaikkaa etsivälle on tänäkin kesänä tarjolla vaikka mitä vaihtoehtoja.

Kunnat pyrkivät kipin kapin eroon vanhimmista kyläkouluistaan ja kunnanvirastoistaan. Asuntoloita, opistorakennuksia, tutkimusasemia ja generaattorihalleja myydään heti, jos vain joku huolii.

– Jokaiseen kuntaan on tehty paikallisiin käyttötarpeisiin erilaisia rakennuksia, jotka ovat vähitellen käyneet tarpeettomiksi. Varmasti erikoisiakin löytöjä voi tehdä, sanoo Kuntaliiton maankäyttöinsinööri Matti Holopainen.

Valtion Senaatti-kiinteistöt on puolestaan pannut myyntiin muun muassa tulliparakkeja, kalliosiiloja, postikonttoreita, urheilukenttiä, mökkejä, luotsi- ja rajavartioasemia.

Puolustusvoimien tiloja hallinnoiva Kruunuasunnot on saanut myytyä halvimmat kasarmien henkilökunta-asunnot, mutta kokonaisia kasarmialueita näkyy yhä Senaatillakin myynnissä.

Käytännöllisyys on monesta perinnerakennuksesta kaukana, ja lomailukäyttöönkin kunnostaminen vaatii kädentaitoja. Julkisissa rakennuksissa on kuitenkin yleensä nykymittapuun mukaan isot tontit ja varastot, joten tilaa niissä ainakin löytyy.

Asemista liikaakin
tarjontaa

Koko maassa valtiolla on runsaudenpulaa rautatiekiinteistöistä, veturitalleista, vaunuhalleista tai asemista. Pahin ostohuuma näyttää laantuneen.

– Asemarakennuksia on koko ajan hyvin tarjolla. Kaikkia ei ole vielä laitettu edes myyntiin, kertoo Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Arto Annala.

Halvimmillaan aseman on viime vuosina saanut 6 000–7 000 eurolla, mutta kyse on silloin ollut lähes päälle kaatuvasta rakennuksesta.

– Hinta riippuu hyvin paljon paikkakunnasta ja myös sijainnista siellä. Ylärajaa ei oikeastaan ole ollut, jos joku on kyseisen paikan halunnut, sanoo Annala.

Ellei kyse ole lakkautetusta rataosuudesta, asumusten käyttömukavuutta vähentävät ohi kolkuttelevat junat.

Erämaalinnakkeita
ja kanavaromantiikkaa

Mökintarvitsijoita kiinnostavat keskellä erämaita sijaitsevat valtion kämpät ja tienrakentajien tukikohdat.

Rajavartioston talojen luulisi olevan kysyttyjä luontomatkailijoiden täsmäkäyttöön. Kauimpana taajamista sijaitsevia puurakennuksia ovat Annalan mukaan tavoitelleet etenkin elämysyrittäjät ja safarijärjestäjät.

Tänä keväänä valtio on halunnut eroon muun muassa Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueen vartioasemista.

Ihan jokapojan metsästysmajoiksi niistä ei välttämättä ole.

– Näissä yksityisten ostajien innostusta rajoittaa lähinnä koko. Monessa rajavartioasemassa on kokonaistiloja yli 400 neliötä, suurimmissa pitkälti toistatuhatta. Sellaisen ylläpito on ehkä helpompaa yritykselle tai porukalle, sanoo Annala.

Majakkasaaria ei tällä hetkellä näy myyntilistoilla. Yksi luotsiasema löytyy Tervosta.

Merenkulkulaitokselta vapautuneita kanavanvarsien tontteja, kanavanvartijoiden mökkejä on Sisä-Suomessa nyt myynnissä yllättävän runsaasti.

Vankiloiden entisiä henkilökunta-asuntoja kaupataan myös, joskin hieman ponnettomasti.

Yltiörealistisissa kohdekuvauksissaan Senaatti varoittaa, ettei näiden kunnosta pidä kuvitella liikoja. Kaikki tarjolla olevat loukot eivät kosteusvaurioiden takia sovi edes satunnaiseen oleskeluun.

Oikea hinta on
ostajan lompakossa

Julkishallinto myy rakennuksensa ja tonttinsa yleensä tarjouskilpailujen perusteella. Esimerkiksi Senaatin kaupoissa tarjous pitää tehdä kirjallisesti ja postittaa myyjälle, sähköposti ei kelpaa.

Harva ostaja osaa arvioida, paljonko kannattaa tarjota vaikkapa Pelson vankilan vieressä Puutteenperäntiellä myytävästä ladosta, kesämökistä ja urheilukentästä. Tai syvästä kalliosiilosta Mäntyharjulla. Sellaisenhan voisi vaikka vahingossa saada.

Tosin käypää hintaa ei näissä valtiokaan tiedä: sille riittää usein se, että yhteisestä omaisuudesta päästään mahdollisimman kivuttomasti eroon.

Jotain vertailulukuja saa kunnilta.

Esimerkiksi Värtsilässä on myynnissä vanha kirjasto ja sen vieressä oleva leirintäalue 160 000 eurolla. Läheisen 300 neliön urheilutalon saisi 30 000 eurolla. Värtsilän kunnantalosta pyyntihinta on 70 000 euroa.

Kouluja on saanut noin kymppitonnilla. Pudasjärvellä lakkautettu kyläkoulu vaihtoi tosin viime syksynä omistajaa alle neljällä eurolla.

– Koulurakennuksia on usein myyty täysin purettavassa kunnossa, tai suurten ylläpitokulujen takia, ja se selittää halvalta kuulostavat hinnat, sanoo Matti Holopainen.

Julkisen sektorin kiinteistökaupoissa on ostajan kannalta se hyvä puoli, että kohteista annetaan yleensä tarkat tiedot.

Homekoulua tai romahtamistilassa olevaa tielaitoksen taukotupaa ei yritetä kaunistella "kunnosta mieleiseksesi" -mainoslauseilla.

Tällaisia on ollut myynnissä:

♦ kasarmilta 43 neliön henkilökuntakaksio 25 000 €
♦ kunnantalo 30 000 €
♦ terveystalo 10 000 €
♦ kyläkoulu 3,70 €
♦ kirjastotalo 40 000 €
♦ kämppä, laavu 3 000 €
♦ veturitalli 40 000 €
♦ varikkoalue 2 000 €
♦ vartiotupa 6 000 €