Tässä on sopivan kokoinen asunto sinulle

Paras asunto nelihenkiselle tyyppiperheelle olisi 100 neliön asunto. Tätä mieltä ovat Taloussanomien haastattelemat martta, sosiologi, kaupunkihistoroitsija ja ympäristötutkija.

Nyt suomalaisen asunnon keskikoko on Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 79 neliötä eli kaukana ihanteesta. Kerrostaloissa neliöitä on nyt keskimäärin 54 ja omakotitaloissa 94.

– Omat makuuhuoneet, keittiö ja olohuone, jota ei käytetä makuuhuoneena, sekä vessa ja kylppäri erikseen, kuvailee  Marttaliiton kehittämispäällikön Teija Jerkku ihanneasuntoa.

Hän muistuttaa, että pienelläkin tulee toimeen ja kestävän kehityksen kannalta ei saisi olla turhia neliöitä. Samasta syystä Jerkku kehottaa pohtimaan, miksi aikuiset saavat aina sen ison makuuhuoneen.

– Eikö se kuuluisi lapsille, joilla on kavereita.

Historioitsija Martti Helmisen ja sosiologi Matti Virtasen mukaan tyyppiperheen optimi on sata neliötä. Kiinteistönvälitysyhtiö Realia Groupin toimitusjohtaja Risto Kyhälä nostaisi ne 120:een.

– Silloin kaikki toimii. Tämä on kerran laskettu yhden arkkitehdin kanssa.

(Katso tarkemmat arviot jutun lopussa olevasta taulukosta.)

Pelkät neliöt
eivät ratkaise

Ympäristöneuvos Sauli Rouhinen ei lähestyisi asiaa vain tyyppiperheen kautta eikä puhuisi pelkistä neliöistä. Hän muistuttaa, että perhedynamiikka ei pysähdy missään tietyssä vaiheessa.

– Asumisen pitäisi tukea kotitalouden toimintaa niin, että se mahdollistaa nuorten itsenäistymisen ja vanhempien oman elämän.

– Kun puhutaan vain asunnon koosta, unohdetaan yhdyskunnan rakenne. Mahdollistaako se elävät sosiaaliset suhteet ja terveyttä edistävän elämän? Elämä ei voi käpertyä vain yhden huoneiston seinien sisään.

Rouhisen mielestä irrallinen asunnon koon tarkastelu onkin kornia. Hän kertoo myös käyneensä debattia ympäristöihmisten kanssa siitä, saako yhdellä ihmisellä olla enemmän kuin 20 neliötä.

– Ekotehokkaasti voidaan rakentaa erikokoisia asuntoja ja erikokoisia taloja.

Ja sitten se vaikea kysymys: voivatko vanhemmat ihmiset jatkaa asumista suurissa asunnoissaan?

– Kaikilla tulisi halutessaan olla oikeus tarpeitaan vastaavaan asuntoon ja oman arvokkuutensa säilyttäen.

Rouhisen mielestä on hyvä, että Helsinki säätelee asuntotuotantoa 75 neliön keskivaatimuksella.

– Suomessa rakennusfirmoilla on ollut aivan liian suuri valta yhdyskuntien kehittämisessä, hän sanoo.

Rakennusliike tekee
parasta bisnestä 32-neliöisellä

Rakennusliikkeet näkevät asian aivan päinvastoin. Niiden mielestä rajoitus estää jopa uusia aloituksia.

– Rajoituksen takia 32 neliön asunnoista, joista on suurin kysyntä, on myös suurin pula, sanoo esimerkiksi Lemminkäisen asuntomyyntipäällikkö Jorma Jaakkola.

Tämän kokoiset menevät hänen mukaansa kuumille kiville Helsingin lisäksi Espoona ja Vantaan parhailla paikoilla.

Hiukkasen korkeammalle veivaa halutuimman asunnon neliömäärän Realia Groupin toimitusjohtaja Risto Kyhälä.

– Parhaan neliöhinnan saa 36-neliöisestä, hän tietää.

Toisaalta hän muistuttaa, että koko ajan arvostetaan enemmän väljyyttä, suomalaisten keskimääräiset asuineliöt ovat vain 38, kun Tanskassa ovat 55 per juutti.