Kirjaudu ▼
 

Tässä yksi syy asuntohintojen nousuun

Seppo Solmela/IS
Tässä yksi syy asuntohintojen nousuun
Helsingin Vuosaaressa tehdään kerrostaloon lvi-remonttia. Välittäjä arvelee sen nostavan neliöhintaa 500 eurolla.
Asuntohintojen kovasta noususta viime aikoina voi syyttää myös valtiota. Valtion jakamat satojen miljoonien eurojen remonttiavustukset ovat pumpanneet osaltaan asuntojen hintoja ylöspäin. Ja lisää nousua on luvassa, sillä tukirahojen vauhdittama remonttibuumi on vielä käynnissä. Välittäjien mukaan nopeimmin remontit ovat valuneet pienten asuntojen hintoihin.
Sakari Nupponen
21.5.2010 06:03
120

Valtion suhdanneluontoiset 250 miljoonan avustukset ovat saanet taloyhtiöt ja muut yhteisöt tekemään 2,5 miljardin peruskorjaukset. Kun asuntokannan koko arvo on arviolta 230 miljardia, vanhat asunnot kallistuvat keskimäärin prosentin.

Valtio tulee siis pumpanneeksi asuntojen hintoja ylöspäin, mutta hyöty menee vain niille, jotka ryhtyivät toimeen.

– Hintojen nousu alkaa näkyä niissä taloissa, joissa isot remontit on tehty. Suuri osa remonteista on vielä käynnissä, joten nousu on vasta tulossa, kiinteistönvälittäjä Realia Groupin toimitusjohtaja Risto Kyhälä sanoo.

Hänen mielestään kehitys on oikean suuntainen, mutta riittämätön. Kyhälän mukaan analysoitu korjausvelka eli tekemättömät perusparannukset suomalaisissa asuinkiinteistöissä ovat yhteensä 20 miljardia euroa.

– Vaikka nyt tuntuu siltä, että joka puolella tehdään remonttia, olisi hyvä, että se jatkuisi tätä tahtia.

Näihin raha menee

♦ Valtion suhdanneavustuksia on myönnetty 2009–2010 250 miljoonaa euroa, vaikka hakijat eivät vielä ole saaneetkaan kaikkia rahojaan.
♦ Viime vuoden 125 miljoonaa jakautui 11 200 kohteeseen.
♦ Yli puolet hakemuksista koski julkisivu- ja kattoremontteja.
♦ oiseksi eniten hakemuksia tuli putkiremontteihin.
♦ Näihin kahteen meni 100 miljoonaa euroa.
♦ Seuraavaksi tulivat lämmitys/ilmanvaihtoremontit ja piha-alueiden kunnostukset.

– Suhdanneavustukset olivat älykäs veto. Ne toimivat. En allekirjoita sitä, että ne valuivat urakkahintoihin.

Kyhälän mukaan markkinoilla pysymisen ehto on se, että korjaukset tehdään ajallaan.

– Jos korjauksia ei tehdä, kohteista tulee markkinahylkiöitä. Ja se menee hintaan. Tulevaisuudessa ei ratkaise pelkkä sijainti, vaan kunto, hän ennustaa, vaikkei usko muutosten tapahtuvan yhdessä yössä.

"Remontin kuuluukin
mennä hintoihin"

Myös Kiinteistömaailman Tommi Rytkönen sanoo korjausten menevän hintoihin.

– Niiden kuuluu mennä. Ostajat vertailevat vierekkäisiä yhtiöitä: kummassa on tehty remontit ja kummassa ei.

Hänen arvionsa mukaan suhdanneavustukset ovat laittaneet liikkeelle monia peruskorjauksia, joita olisi muuten pantattu edelleenkin.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

– Olen kuullut tällaisia lukuja: putket 500 euroa per neliö ja julkisivu 200–300 euroa per neliö. Eivät ne mene yön yli hintoihin, mutta ne lisäävät kohteen haluttavuutta, hän toteaa, kuten Kyhäläkin.

Remontista neliöhintaan
500 euroa lisää

Helsingin vanhassa Vuosaaressa olevassa kerrostalossa tehdään parhaillaan laajaa remonttia.

1960-luvun alussa rakennetun Asunto Oy Säästökarin neljässä erillisessä talossa pannaan uusiksi putket, kylpyhuoneet, sähköt, talosaunat. Koko urakka maksaa vajaat neljä miljoonaa euroa.

Oikotie.fi:n mukaan talosta sai vielä pari vuotta sitten 89 neliön asunnon160 000 eurolla. Itähelsinkiläinen välittäjä arvioi hintojen nousevan remontin myötä noin 500 euroa neliöltä: pienemmissä asunnoissa remonttikustannus menee heti hintaan ja suuremmissa viipeellä. 

Ostaja haluaa
valmiin kodin

Sampo Pankin pääekonomisti Lauri Uotila muistuttaa, että päätekijä, joka nostaa asuntojen hintoja, on kysyntä. Kokonaisuudessa suhdanneavustukset näkyvät vain pienellä osalla, mutta yksittäistapauksissa merkitys on suurempi.

– On tässä tehty omiakin havaintoja, että remontteja kiirehditään, kun on mahdollisuus saada kymmenen prosenttia avustuksia. Ja sitten taas yhä useampi asunnon ostaja etsii sellaisia kohteita, joissa ei ole heti tulossa suuria remontteja.

Uotilan näkemyksen mukaan avustusten merkittävin konkreettinen vaikutus on kuitenkin siinä, että urakkahinnat nousivat kun niiden olisi pitänyt tässä suhdanteessa laskea.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (120)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 12
EdellinenSeuraava

Anonyymi
No remontointi ja asuntojen kunnossapito on pelkästään hyvä asia enkä lähtisi tätä syyttävään sävyyn osoittelemaan.

On kaikkien etujen mukaista, että asunnot pidetään kunossa niin sisältä kun ulkoa ja, että ne kestävät läpi ajan.

Suurin onglema on se, että nykyään saa myöntää yli 15v lainoja kansalaisille. Ihminen käyttää asumiseen juuri sen minkä pystyy ja pidempi laina-aika ei ole nostanut neliömääriä vaan neliöiden hintoja.
asuntopyörässä 21.5.2010 6:20

Anonyymi
Jokainen rakennus on lopulta arvoton... rakennuksen hinta voi kuitenkin nousta pitkän aikaa, koska siihen tungetaan lisää rahaa ja rahan arvo heikkenee... näin käy käyttötavaroille.
Default 21.5.2010 6:21

Anonyymi
Kuinka moni työtön suomalainen rakentaja työllistyi näillä rahoilla joiksi ne olivat tarkoitettu, ani harva, Way to go.
Nimetön 21.5.2010 6:25

Anonyymi
Ryhdytään rakentamaan vuokra-asuntoja
kuntien omistukseen.
Vuokra-asuntoja kaiv 21.5.2010 6:33

Anonyymi
Miten kun kiinteistön elinkaari tulee loppuun eli ei kannata enää korjata. Siirtyykö asunnon hinta tontin hintaan ?
Kenelle jää mustapekka käteen ?
örkki örde 21.5.2010 6:33

Anonyymi
Mikään asunto ei jää käsiin kun hinta on oikea. Remontoitu kohde on tasan remontin hinnan verran arvokkaampi kuin remontoimaton. Varminta on ostaa peruskorjattu tai uusi niin tietää lopullisen hinnan. Varokaa putkipommia.
Nimetön 21.5.2010 6:41

Anonyymi
Tekee hyvää - seitsemässä asunossa vuokralaiset ja kaikki ovat tyytyväisiä. Vuokran korotuskin on ehkäpä tiedossa heti vuoden vaihteen jälkeen.
Zzzzzzz 21.5.2010 6:48

Anonyymi
Kun 2008-2009 "Ei koske Suomea"-taantuma alkoikin koskettaa Suomea, tapahtui taustalla paljon asioita. Heräsikö tällöin huoli: A) viennin ajamisesta seinää päin, B) teollisuuden kilpailukyvyn varmistamisesta, vaiko C) elvytyksen ohjaamisesta kotimaiseen kulutuskysyntään (verokevennykset)?

Vastaus D) ei mistään näistä vaan asuntohintojen tukemisesta ja rakennusyhtiöiden talouden varmistamisesta. Laadittiin pikavauhdilla tukipaketti RAKENTAMISTA tukemaan!! Mitäs me tekisimme valuuttapääomalla kun voimme myydä toinen toisillemme yhä kallistuvia betonikuutioita. Jyrki, how clever of you!

Lienee päivänselvää, että nuo rahat menevät ulkomaisille työntekijöille tai muutaman yksittäisen rakennusyhtiön (osa ulkomaisia) kassaan. Kertoisiko joku minulle, mikä tässä yhtälössä on sitä ELVYTYSTÄ?
8ham 21.5.2010 6:49

Anonyymi
Kasvualueilla asuntojen hinnat nousevat reilusti, mutta muuttotappioalueilla ne pysyvät lähes samoina, jopa laskevat.
Keskiarvona kuitenkin asuntojen hinnat ovat nousseet.
Suurimpia kasvualueita ovat tällä hetkellä Oulu, Helsinki ja Tampere. Noilta asunnonosto tulee pitkällä aikavälillä kannattavaksi muuhun Suomeen verrattuna.
Remontin merkitys edellä mainittuihin on aika minimaalinen asunnon pitkän ajan hintakehityksessä.
Nimetön 21.5.2010 6:54

Anonyymi
Jos perimmäisiä syitä korkeisiin asuntohintoihin lähdetään hakemaan, niin eivätköhän ne tule suomalaisesta sosiaalietuusjärjestelmästä.

Ratkaiseva tekijä joka vaikuttaa siihen asuuko vuokralla vai ostaako oman, on vuokratason suhdelainanhoitokuluihin. Mikäliomistusasunnolle on laskettavissa järjellinen takaisinmaksuaika verrattuna vuokrakuluihin kaarttuu vaaka sille puolelle.

Vuokratasoa taas pidetään keinotekoisesti korkealla asumistukien avulla. Nehän eivät loppupelissä ole tukea vuokralaiselle, vaan vuokranantajalle. Jos sossu maksaa parhaissa tapauksissa yli puolet vuokrakuluista, niin mikäs hätä siinä on maksellessa toista tonnia kuussa vuokria työttömällä lapsiperheelläkään. Ja tämä taas takaa sen, että vuokrataso ei laske.

Tilanne muuttuukin sitten toisen näköiseksi kun työttömän lapsiperheen vanhemmat saavat työtä ja tuet alkavat tippua. Vuokrat ovatkin yllättäen varsin korkeat itse maksettavaksi ja muut asumisvaihtoehdot alkavat kiinnostaa...

Voisi siis sanoa että korkea asuntojen hintataso on osa "hyvinvointiyhteiskunnasta" maksamaamme hintaa.
Nimetön 21.5.2010 6:57
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 12
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä

Haluatko yrittäjäksi?