Jarruta remonttia, säästät rahaa

Taloyhtiöitä on moneen lähtöön. Toisissa ei vääristyneen säästöihannoinnin takia tehdä edes välttämättömiä ylläpitohuoltoja, toisissa taas pannaan paikat uusiksi pari kertaa vuosikymmenessä liiankin perinpohjaisilla remonteilla.

– Eräässä yhtiössä asukkaat vaativat ikkunoiden vaihtamista sen takia, ettei niitä saanut vaivatta auki. Kun asiaa tutkittiin, paljastui että syynä oli vain väliin kertynyt likakerros. Tästä olisi selvinnyt perinpohjaisella huoltopuhdistuksella, sanoo helsinkiläinen, monen taloyhtiön hallitusjäsen Tero Eronen.

Hän sanoo haluavansa herättää keskustelua alituisen uusimisen kääntöpuolista.

– Riippuu paljon isännöitsijästä ja taloyhtiön hallituksesta, maltetaanko siellä etsiä täysremonteille korvaavia ratkaisuja. On hallituksen ja asukkaiden velvollisuus vaatia aitojen korjausvaihtoehtojen selvittämistä, Eronen sanoo.

Saman on huomannut arkkitehti, professori Panu Kaila.

– Eräässä taloyhtiössä uusi isännöitsijä halusi vaihdattaa koko peltikaton vuotoepäilyjen takia. Katolla käynyt korjaaja huomasi, että muutaman sauman kiristäminen ja paikkaus poistaisi pulmat. Vanhan, repimättömän katon käyttöikä jatkui pitemmäksi kuin mitä valmistaja lupasi uudelle katolle, Kaila kertoo.

Vastaavia esimerkkejä on paljon, Kailan mielestä jopa kansantalouden kannalta liikaa.

Uusimisessa liikkuu
isompi raha

Harva remontti lisää aidosti taloyhtiön arvoa, korkeintaan  ylläpitää sitä. Eikä osien vaihtaminen aina paranna asumismukavuuttakaan merkittävästi.

Esimerkiksi ikkunoiden täysvaihdon kulut on joissain tapauksissa tienattu takaisin vasta kymmenien vuosien kuluttua.

– Tietysti on korjausyhtiöille tuottavampaa vaihtaa kokonaisia elementtejä. Se sujuu nopeammin, yhtiö pystyy ottamaan useita urakoita kerrallaan, ja prosessissa liikkuu enemmän rahaa, sanoo Panu Kaila.

Hän epäilee, että joskus taustalla voi olla myös isännöitsijöitä lähellä olevien, uusia urakoita metsästävien rakennusyritysten lobbaus.

– Ikkunatehtaita myöten kaikki osapuolet pyrkivät vaikuttamaan taloyhtiöihin. Yhtiöille voi myös tulla alitajuntainen kuluttamisen pakko. Haetaan kaikkia tarjolla olevia remonttiavustuksia ja uusitaan paikkoja varmuuden vuoksi, vaikkei oikeaa tarvetta olisi, Kaila sanoo.

Seurauksena kaatopaikoille kuskataan valtavasti hyväkuntoista rakennusmateriaalia, eikä tuhlauksessa ole ainakaan ekologisesti mitään mieltä.

– Samaa rahaa voisi käyttää tehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin esimerkiksi säännölliseen kunnossapitoon ja huoltotoimintaan. Kun pidetään paikat kunnossa, korjattavaakin kertyy vähemmän, myös Eronen sanoo.

Kysy, etsi ja
kyseenalaista remontti

Taloyhtiöihin tulee ihan tarpeeksi todellisiakin korjaustarpeita, eikä niiden ratkaisemisessa pidä Panu Kailan mielestä tyytyä ensimmäiseen vaihtoehtoon.

Paikallaan korjaaminen vaatii remonttiväeltä kovempaa ammattitaitoa, eikä sellaista kaikilta yhtiöiltä nykyisin löydy.

– Silti olen aivan varma siitä, että osaajia löytyy Suomesta kunhan tarpeeksi etsii. Joidenkin arvioiden mukaan korjaaminen tulee lähes aina karkeasti laskien nelisenkymmentä prosenttia halvemmaksi kuin kaiken uusiminen, Panu Kaila kertoo.

Hän neuvoo, että taloyhtiöiden osakkaat vaatisivat aina hallituksiltaan ja isännöitsijöiltään perinpohjaiset selvitykset remonttisuunnitelmista, ennen ensimmäisenkään työvaiheen aloittamista.

– Kaupungeista löytyy yli satavuotiaita asuintaloja, jotka kunnollisella huollolla kestävät helposti monen ihmisiän verran. Sen sijaan niiden pilaaminen liialla uusimisella ja joskus liialla rahallakin on uskomattoman helppoa, Panu Kaila varoittaa.