Katso missä ovat Suomen ahtaimmat asunnot

Asuntojen keskikoko pääkaupungissa on 62,8 neliötä. Muualla maassa se on 82,3 neliötä.

Helsinkiläisen asuttavissa on keskimäärin 34,2 neliötä, kun muualla asumisväljyys on 39,2 neliötä henkeä kohden. (Katso kaupunki- ja kaupunginosakohtaiset tiedot ahtaimmasta asumisesta ja pienimmistä asunnoista jutun lopussa olevista taulukoista.)

Luvut ovat karut.

Näistä asetelmista käydään taistelua siitä, minkä kokoisia asuntoja pääkaupunkiin pitäisi rakentaa juuri nyt ja tulevaisuudessa.

Rakennusyhtiöitä edustava Rakennusteollisuus ry haluaa, että kaupunki purkaa määräyksen, jonka mukaan asuntojen on oltava keskimäärin 75 neliötä. Se on rakennusyhtiöiden mielestä aivan liikaa. Se tarkoittaa, että pienten asuntojen vastapainona on oltava selvästi isoja asuntoja.

– Uskotaanko ihmisten omaan arvioon maksukyvystään? Kummatko tietävät paremmin, mitä ihmiset haluavat. He itse vai poliitikot, Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti kysyy.

– Kaupunki, joka koostuu vain yksin elävistä opiskelijoista ja mummoista, ei toimi, vastaa kaupunginvaltuutettu ja kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Osmo Soininvaara (vihr).

Soininvaaran mukaan rakennusliikkeitä eivät kiinnosta sosiaaliset vaikutukset vaan ne haluaisivat rakentaa hyvällä voitolla minkälaista slummia tahansa.

"Isoista asunnoista
tehtiin liian isoja"

Pipatin mukaan keskimääräisen 75 neliön sääntö estää jo uusien kohteiden aloituksia.

– Määräys ei rajoita aloituksia, vaan spekulaatio sillä, että tämä rajoitus poistetaan, Soininvaara kuittaa.

Hän muistuttaa, että rakennusliikkeiden hallussa olevat tontit kilpailutettiin aikanaan tällä rajoituksella.

– Jos se oli huono, kai rakennusliikkeet ottivat sen huomioon hinnassa.

Hinnasta Pipatin mukaan onkin kyse.

– Jos joku ostaa 35 neliön asunnon, jonkun toisen on ostettava 115 neliön asunto, että keskiarvo pysyy 75:ssä. Se on puolen miljoonan euron juttu. Ei sitä nuori pysty hankkimaan.

Sen sijaan kaksioita menisi Pipatin mukaan kaupaksi niin paljon kuin pystytään rakentamaan.

Soininvaaran mukaan rakennusliikkeet tekivät itse virheet suunnittelemalla isot asunnot takavuosina liian suuriksi.

– Joku rakensi viisi kanankoppia ja teki vastaavasti yhden 300 neliön asunnon, joka ei mennyt kaupaksi.

Pipatin mukaan 75 neliön kiistassa on kyse enemmän tulevaisuudesta: Jätkäsaaren, Kruunuvuorenrannan ja Kalasataman rakentamista.

Pipatti olisi tyytyväinen, jos kaavamääräyksistä tingittäisiin edes osassa kaupunginosia.

– Parempi sekin kuin nykytilanne.

Soininvaara ilmoittaakin, että nyt tarvittaisiin uutta ajattelua.

– Sitä voi kysyä, onko rajoituksen muoto oikea. Se ei ole paras mahdollinen, hän myöntää ja ehdottaa:

– Voisiko olla esimerkiksi, että kolmannes asunnoista on yli 90 neliömetriä.

– Kaupunkisuunnitteluvirastolta on toivottu uutta esitystä, mutta mitään ei ole näkynyt. Täytyy kai itse tehdä, Soininvaara sanoo.