Asuntovelkainen, katoaako verotukesi?

Asuntolainan verovähennys ja ajatus sen poistamisesta kuohuttaa. Julkiseen keskusteluun asian nosti syksyllä alivaltiosihteeri Martti Hetemäen työryhmä, joka puntaroi laajasti verotusta. Työ jatkuu edelleen, ja Hetemäen mukaan korkojen vähennysoikeuttta selvitetään myöhemmin tänä vuonna.

Korkovähennyksen poistaminen alentaisi tutkijoiden mukaan asuntojen hintoja. Koska niihin vaikuttaa moni muukin asia, euromääräisesti hinnat eivät välttämättä silti laskisi.

Tutkijatohtori Elias Oikarinen Turun kauppakorkeakoulusta huomauttaa, että tulevaisuuden hintakehitys voi olla mitä tahansa.

– Jos vaihtoehto a on nykyjärjestelmän jatkaminen ja b verovähennyksen poistaminen, on mahdollista, että a:ssa hinnat nousisivat tulevina vuosina esimerkiksi kymmenen prosenttia ja b:ssä viisi prosenttia.

Edun poisto voisi
vähentää asuntotarjontaa

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Tuukka Saarimaa arvioi, että asuntolainan korkojen vähennyksen poistaminen vaikuttaisi eri tavalla eri alueilla. Hän uskoo, että hinnat laskisivat eniten kasvukeskuksissa. Niissä on asunnoista eniten kysyntää, hinnat ovat kalleimmat ja verovähennyksen merkitys on suuri.

Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtajan Teemu Lehtisen mielestä julkisessa keskustelussa on liioiteltu vähennyksen vaikutusta hintoihin. Hän huomauttaa, että koska vähennys lisää asuntojen kysyntää, sen pitäisi myös lisätä näiden tarjontaa.

– Tämä purkaa vähennyksen hintavaikutusta, hän huomauttaa.

Oikarinen arvioi, että vähennyksen poistamisesta koituva hintojen lasku voisi pienentää asuntojen tarjontaa ja nostaa vuokria vapaarahoitteisilla markkinoilla.

Yhtäkkinen poisto
olisi epäreilua

Korkojen vähennysoikeus ei ole yksinkertainen eikä yksittäinen asia, vaan osa asumisen verotusta. Turun kauppakorkeakoulun Oikarisen mielestä on syytä keskustella siitä, pitääkö omistusasumista tukea näin paljon kuin nyt ja paljonko tuki maksaa.

Hänestä varsinainen omistusasumisen veroetu on laskennallisen vuokratuoton ja omistusasunnon myyntivoiton verottomuus, sillä muillakin sijoitusmuodoilla kuin omistusasumisella on korkojen vähennysoikeutta vastaava etu.

Veronmaksajain Lehtinen kannattaa vähennyksen säilyttämistä. Oikarinen ei ole puolesta eikä vastaan, mutta painottaa, että verotuksen mahdollinen uudistaminen pitää tehdä kunnolla ja siirtymäaikojen pitää olla pitkiä.

– Jos korkovähennys poistettaisiin yhtäkkiä, etenkin juuri asunnon ostaneet kärsisivät, sillä he olisivat maksaneet asunnostaan tavallaan liikaa. Isossa asunnossa ylimäärä voi olla pitkälti yli kymmenen tuhatta euroa, hän huomauttaa.

Varakkaimmat eivät
tarvitse lainaa

VATTin Saarimaan mielestä vähennyksen poistamisessa ei välttämättä ole järkeä.

– Jos vähennys poistetaan, omistusasumisesta tehdään entistä kalliimpaa niille, jotka tarvitsevat lainan.

Lehtinen muistuttaa, että osa asunnon ostajista on niin varakkaita, että he voivat rahoittaa kaupan itse, joten vähennys parantaa asuntolainaa tarvitsevan asemaa suhteessa muihin asunnonostajiin.

– Kyllä vähennyksen jälkeenkin jää maksettavaa. Tuskin kukaan ihan huvikseen ottaa asuntolainaa, hän lisää.

Omistusasuminen
verolle?

Asuntolainan korkojen verovähennys koskee monia. Suomalaisista 70 prosenttia asuu omistusasunnoissa ja Finanssialan keskusliiton mukaan noin 1,2 miljoonalla on asuntolainaa.

Koska asuntovelat ovat suurentuneet 2000-luvulla, verovähennyksen tuoma meno valtiolle kasvanut. Vuonna 2007 korkovähennyksiä tehtiin noin 660 miljoonan euron arvosta, ja  vuonna 2008 880 miljoonan euron arvosta. Viime vuoden summa todennäköisesti laski jonkin verran korkojen alenemisen takia.

Asuntovelan verovähennystä pidetään saavutettuna etuna ja harva poliitikko tohtii kannattaa sitä. Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes ehdotti vähennysoikeuden rajaamista ensiasunnon ostajiin kymmenen vuotta sitten ollessaan toinen valtionvarainministeri. Hän sai osakseen melkoisen kritiikin ryöpyn.

Alivaltiosihteeri Hetemäki ei halua keskustella asumiseen liittyvästä verotuksesta tässä vaiheessa työryhmän työtä. Hänen mukaansa verotyöryhmän nettisivuille yritetään saada tutkijoiden analyysi asumisen verokohtelun näkökulmista.

Siihen liittyy muun muassa vuokralla ja omistusasumisessa asumisen neutraalisuus ja se, millä tavalla yhteiskunta tukee eri asumismuotoja. Käytännössä tämä tarkoittaa kysymystä siitä, pitäisikö omassa asunnossa asumista verottaa?

Hetemäki myöntää, että jos jo korkovähennyksen poistamisesta puhuminen kuohuttaa kansalaisia, vielä suurempi kohu nousisi, jos omistusasumista alettaisiin verottaa.

– Näin on. Siksi asiaa täytyy katsoa monesta näkökulmasta enkä halua millään tavoin ennakoida lopputulosta, hän lisää.

 Katso tästä miten asuntolainan korkovähennys pudottaa veroprosenttia.

Kuvan esimerkki:
Kuvan kaksilapsisen esimerkkiperheen miehen tulot ovat 60 000 euroa vuodessa ja naisen 40 000 euroa. Asuntolainan korkojen veroetu on suurimmillaan 1 400 euroa. Molemmat puolisot saavat vähennyksen. Ensimmäisestä ja toisesta lapsesta enimmäismäärä kasvaa 400 euroa eli perhe voi vähentää yhteensä 3 600 euroa joka vuosi. Määrä tulee täyteen, jos perheellä on 250 000 euron 20 vuoden annuiteettilaina ja sen korko ensimmäisenä vuonna on 5,3 prosenttia. Miehen veroprosentti pienenee korkovähennyksen ansiosta 36,9 prosentista 33,9 prosenttiin ja naisen 30,9 prosentista 26,4 prosenttiin.