Tällaiset asunnot eivät käy kaupaksi
Asuntokaupan varovainen uudelleenviriäminen näkyy hyvin selvästi niin sanottujen normaalikokoisten tai pienten perheasuntojen markkinoilla – mutta ei juuri missään muualla.
– Yli 200 000 euron asuntolainoja ei oikein enää ole tänä syksynä otettu, ja ensiasunnon ostajien vaatimuksetkin alkavat olla kohtuullisempia kuin ennen, kertoo OP-Keskuksen kiinteistövälitysjohtaja Kenneth Sandberg Taloussanomille.
Hänen mukaansa maakunnissa alkusyksyn aikana myytyjen omakotitalojen keskihinta on asettunut 155 000 euron tuntumaan.
– Tästä voi aika hyvin päätellä, minkä kokoisia ne ovat eri paikkakunnilla, Sandberg sanoo.
Kohtuukokoisista ja järkevästi hinnoitelluista uudisasunnoista alkaa olla jo pientä pulaa joissain kasvukeskuksissa.
Isot uudishuoneistot
vaativat hyvän sijainnin
Pahimpia ongelmia välittäjillä on nousukauden arvoasuntojen kanssa, varsinkin sellaisissa kohteissa jotka eivät sijaitse erityisen arvokkaaksi mielletyllä paikalla.
– Hyvin varustellut todella isot uudisasunnot eivät vielä helpolla mene missään päin Suomea, ellei sijainti tue hintaa, Sandberg myöntää.
Rakennusyhtiöiden kannattaisi jo vakavissaan pohtia, kuinka pitkään esimerkiksi Itä-Helsinkiin tai Vantaan pelloille nousseita yli 200-neliöisiä kerros- tai pientalo-luomuksia kannattaa enää seisottaa tyhjillään kustannuksia keräämässä.
– Asunnonostajat ovat tällä hetkellä erittäin hintatietoisia, sanoo Sandberg.
Alennusmyynti tuo rakennuttajille tappioita, mutta pian yhtiöiden on vain nöyrryttävä nielemään todellinen uusi hintataso.
Asuntomessulinnat
kokevat katumaasturien kohtalon
Talotehtaiden entisille lippulaivoille, muutaman vuoden takaisten asuntomessujen yleisönsuosikeille on myös käynyt samoin kuin Hummer-katumaastureille.
Ostajat osaavat jo laskea, millaisia lämmitys- ja valaistuskuluja isoista kartanomallisten talojen tiloista kertyy ja miten energiatehokkuus näkyy lompakossa.
Poikkeuksellisen suuret, uudehkot yli 300 neliön omakotitalot jäävät toistaiseksi myyjän käsiin, vaikka ne sijaitsisivat lähellä työpaikkoja pääkaupunkiseudun ympäryskunnissa.
Esimerkiksi pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) 380-neliöinen ja 795 000 euroa tällä hetkellä maksava omakotilinna kuuluu tällaiseen kastiin.
– Matti saa myydä taloaan pitkään, Sandberg ennustaa.
Näiden yksityisten, kalliiseen aikaan rakennettujen asuntojen pyyntihintojen täytyisi pudota sadoilla tuhansilla euroilla, että kauppa virkistyisi.















Kommentit (148)
Kohtuukokoisista ja järkevästi hinnoitelluista asunnoista on ollut pulaa jo useita vuosia.
Tolkuton hintakupla. Velalla rakennuttu.
Tarkoittaako tämä siis sitä, ettei yhtään asuntoa olekaan myyty?
520 000 euroa gyproc-betonielementtitalosta on hinta, jota YKSIKÄÄN täysissä ruumiin- ja sielunvoimissa oleva ei tuolla paikalla maksa.
Toinen loistoesimerkki täysin ääliömäisestä hinnoittelusta on 1950-luvun vanha tehdashalli Pitäjänmäessä - NCC:n Radiotehdas.
700 000 euroa VANHASTA TEOLLISUUSHALLISTA ilman seiniä?
joku 35 neliötäö ja keittokomero ja taloyhtiön suihkulla. Ei ole kiva olla ns varakas ja myydä omakotitaloa.. kun ostajia ei ole näköpiirissä
Muuten oikein, mutta tuskin sentään tappioita, jos eivät pidä vielä pitkään tyhjinä. Sen verran kovat olivat hullujen vuosien katteet. Tositteilla tai ilman.
Yleensä asunnonostajalla on antaa vaihdossa vanha asunto josta myös saa rahaa ehkä 100-150 k egee.
Eli aikaisemmin eivät ole, vaan ostaneet mitä tahansa ja maksaneet myös melkein mitä tahansa (ylihintaa) ja nyt yht´äkkiä järkiinyneet?