Täällä olisit tienannut yksiölläsi eniten
1990-luvun lopulla melkeinpä mistä kasvukaupungista tahansa hankittu keskustayksiö on säilyttänyt arvonsa kohtuullisen hyvin.
Esimerkiksi Helsingin Kalliossa vanhojen yksiöiden keskineliöhinta oli vuonna 1999 noin 2000 euroa. Nyt ne ovat yhä 3500 euron yläpuolella.
– Tuona aikana yksiöiden neliöhinnat ovat nousseet Helsingin keskustassa keskimäärin 70 prosenttia. Yksityiselle ostajalle asunnon keskeinen sijainti on kaikkina aikoina varsin olennainen tekijä, sanoo hintatrendejä tutkinut Kiinteistömaailman markkinointijohtaja Katja Änkilä.
Lähes Kallio-tasoista arvonnousua löytyy myös Tampereelta. Keskustan vanhoissa kivitaloissa yksiön 1500 euron neliöhinta on hypähtänyt yli tuhannella eurolla.
Poikkeuksia pääkaupungin arvoalueista ovat Kruununhaka ja Katajanokka, joissa hinnat ovat nousseet vähemmän kuin monilla muilla keskusta-alueilla. Etenkin Katajanokalla arvonnousua hillitsee hintasäädeltyjen hitas-asuntojen suuri määrä.
– Silti harvalla muulla pitkäaikaisella sijoituskohteella voi saada niin monen kymmenen prosentin tuottoja kuin asunnolla, Änkilä sanoo.
Myös Jyväskylässä ja Lahdessa neliöhintojen nousu on ollut varsin reipasta.
Isoista kaupungeista pienin keskustan hintamuutos löytyy Oulusta, postinumeroalueelta 90120. Siellä neliöhinnat eivät uusien asunnonostajien onneksi ehtineet pahimpaan nousukausiralliin mukaan.
Pitäisikö nyt ostaa, ettei
vuonna 2020 harmittaisi?
On jälkiviisasta ja turhaa harmitella, miksei itse ostanut sitä keskustayksiötä 1990-luvulla "kun hinnat olivat niin halpoja". Eivät ne oikeasti edullisia olleet silloinkaan, ja yhtä harvan ostajan ulottuvilla kuin nytkin.
Aivan samasta syystä kukaan kiinteistöasiantuntija ei pysty vuorenvarmasti sanomaan, kannattaisiko yksiö ostaa nyt, kun lama pitää pyynti- ja myyntihintoja kurissa.
Jos joku asunnonvälittäjä lupaa taata ostokselle 80 prosentin arvonnousun vuoteen 2020 mennessä, hyvää matkaa vain kuluttajariita-käräjille. Kymmenen vuoden kuluttua hinnat voivat olla millaisia tahansa.
Omassa käytössä kantakaupungin vanha yksiö on yleensä käyttökuluiltaan edullinen valinta. Hyvin hallinnoiduissa, osaavasti kunnossa pidetyissä yhtiöissä hoitomaksut ja vastikkeet ovat kohtuullisen pieniä.
Arvonnousun pystyy luonnollisesti hyödyntämään vasta asuntoa myydessä.
Lahdessa voi olla parempi
vuokratuotto kuin Ullanlinnassa
Jos arvonnousu jätetään pois laskuista, vuokrausmielessä parempia ja nopeammin tuottavia kohteita löytyy jostain ihan muualta kuin vaikkapa Helsingin arvoalueilta.
– Esimerkiksi Lahdesta yksiön on voinut ostaa huomattavasti halvemmalla kuin Ullanlinnasta, mutta siitä voi periä suhteessa paljon parempaa vuokraa, muistuttaa Katja Änkilä.
| Näin paljon sijoitusyksiö kallistui | ||||
|---|---|---|---|---|
| Keskustayksiön hintakehitys 1999-2009 | ||||
| Kaupunki | osa tai postinumero | Keskineliöhinnan muutos vuodesta 1999 | ||
| Helsinki | Kallio | +88 % | ||
| Helsinki | Töölö, Kamppi | +77 % | ||
| Helsinki | Ullanlinna | +76 % | ||
| Helsinki | Kruununhaka, Katajanokka | +47 % | ||
| Tampere | 33100 | +82 % | ||
| Tampere | 33210 | +67 % | ||
| Turku | 20100 | +65 % | ||
| Turku | 20200 | +64 % | ||
| Jyväskylä | 40100 | +45 % | ||
| Lahti | 15100 | +39 % | ||
| Lahti | 15110 | +53 % | ||
| Oulu | 90100 | +38 % | ||
| Oulu | 90120 | +29 % | ||
| Lähde: Kiinteistömaailma | ||||















Kommentit (78)
Mutta useimmat kunnat ovat p-a, joten ei kunnilla ole varaa tehdä "huonoja sijoituksia"... hyviä kannattaa tehdä aina, mutta se tarkoittaa markkinahintaisia vuokra-asuntoja.
Änkilälle terveiset, ostoajankohdalla on suuri merkitys syntyneisiin voittoihin. Ostaessasi huippuhinnalla (kuten tällä hetkellä hinnat ovat), et tule saamaan seuraavan kymmenen vuoden aikana useiten kymmenien prosentien arvonnousua. Jos Änkilä on asiasta toista mieltä niin kiinteistömailma voi lanseerata takuu tuotteen jossa taataan esim. vaatimaton 30 prosentin arvon nousu seuraavalla kymmenvuotiskaudella. Ei tainnut Änkilä innostua?
2010 syksyllä ajattelin ostaa 120-200 neliöisen omakotitalon itä-tampereelta / Kangasalta ja laittaa rivari-neliön vuokralle. Omakotitalojen hinnat nimittäin tippuvat vielä.
En tarvitse lainaa, mutta korkojen nousua pelkääville kerron etteivät ne nouse vielä moneen vuoteen (3-6). Ei nouse talouskaan jyrkästi, eivätkä seuraavaan 5 vuoteen nouse vielä asuntojenkaan hinnat.
Omaisuuteni olen ansainnut itse tekemällä töitä, sijoittamalla, opiskelemalla, tekemällä töitä, yrittämällä ja taasen sijoittamalla. Koulutus on "vain" amk. Mukana on ollut onnea, mutta pääosin omaa logiikkaa ja ymmärrystä kysyä itseään viisaammilta.
Olen muuten aina toiminut päinvastoin kuin pankkini ovat neuvoneet. Arvioni mukaan, seuraamalla pankkieni ohjeita, maksaisin vielä 5-8 vuotta rivarinpätkääni.
Suuret ikäluokat alkavat siirtyä kaupunkien kaksioihin ja kolmioihin tai hautausmaille 10-15 vuoden päästä. Mitenkäs silloin käy 70-80 luvulla rakennettujen omakotitalojen arvoille? Jos talous seuraa Japanin kehitystä omistusasunnot tulevat olemaan korkeintaan keskinkertainen sijoitus.
Sitähän Matti Vanhanen ja Kanki Kaikkonen ym Kepulit ovat tehneet ja tulokset näkyvät.