Kerrostalo onkin paha lämpösyöppö
215
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijan Ari Nissisen uuden energiakulutusraportin luulisi hieman puhdistavan parjatun pientaloasumisen ekomainetta.
Kerrostalo ei näytäkään enää automaattisesti kaikkein energiatehokkaimmalta asumismuodolta, niin kuin tiiviin kaupunkirakenteen ylistäjät ovat antaneet ymmärtää.
– Täytyy kerrostaloasujana myöntää, että yllätyin itsekin tuloksista, Nissinen sanoo.
Nissisen kokoamien energiatilastojen, aluevertailujen ja rakennuttajien seurannan mukaan kerrostalossa kuluu lämpöenergiaa yhtä asuinneliötä kohti keskimäärin 241 kilowattituntia.
Samojen laskelmien mukaan pien- ja rivitaloissa kulutus olisi selvästi pienempää, keskimäärin 190 kilowattituntia.
– Kerrostaloissa on varastoja ja rappukäytäviä, joita pidetään talvellakin lämpiminä, Nissinen arvioi yhdeksi tuhlailun syyksi.
Samaan selitykseen uskoo myös Omakotiliiton toiminnanjohtaja Juhani Nenonen.
– Pientaloja on arvosteltu liikaakin vain asenteellisilla perusteilla, ilman että huomioidaan rakennusten kokonaiskulutus, hän muistuttaa.
Keskiverto pientaloissa on aika vähän ylimääräistä, tyhjillään pidettävää lämmitettävää tilaa.
– Lisäksi pientaloissa omistajan on pakko olla tarkempi ja miettiä energiansäästöasioita, koska lämmönhukka näkyy heti omassa kukkarossa, Nenonen sanoo.
Kerrostalossa on
helppo tuhlata energiaa
Kerrosneliömetriäkin kohti laskettuna kerrostalon lämmönkulutus yltää samoihin omakotitalon kanssa.
Yhtenä syynä korkeisiin lämmöntuhlauslukuihin on rakennusten ikä: melkoinen osa kerrostalokannasta on rakennettu heppoisasti hutiloiden 1960- ja 1970-luvuilla.
– Näiden talojen energiatehokkuus on huono. Lisäksi lähes kaikissa kerrostaloissa asukkailla on liian vähän tietoa oman asuntonsa lämmönkulutuksesta, sanoo Ari Nissinen.
Tilanne ei hänen arvionsa mukaan parane, ennen kuin kerrostaloihin saadaan helppokäyttöisiä asuntokohtaisia lämmönkulutusmittareita. Sellaiset ovat teknisesti vasta kehitteillä.
– Tällä hetkellä juuri mikään – paitsi ehkä omatunto – ei kannusta kerrostaloasukasta erityiseen lämmön säästämiseen, Nissinen sanoo.
Eko-kerrostalokin häviää
hyville pientaloille
Juhani Nenosen mukaan kerrostaloasukas ei myöskään voi parantaa tilannetta hankkimalla asuntoonsa energiaa säästäviä laitteita: ilmalämpöpumppuja tai muuta vihreää nykytekniikkaa.
– Kaikilla teknisillä lisävarusteilla täydennetty, laadukkaasti rakennettu nykyaikainen pientalo on usein hyvinkin ekotehokas asumismuoto, hän sanoo.
Viime vuosisadan alkupuolen paksuseinäiset, hyvin tehdyt kerrostalot puolestaan voivat kevyesti hakata 30–vuotiaat elementtirakennukset energiatehokkuudessa
– Harmi vain, ettei niin hyviä massiivirakenteisia, käsityönä pystytettyjä kerrostaloja voi enää nykyään kustannussyistä tehdä. Valtio ei verotuksella mitenkään erityisesti tue laadukasta rakentamista ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja, sanoo Nenonen.
Myös Helsingin uudehkon Eko-Viikin alueen kerrostaloissa normitettu vertailukelpoinen lämmönkulutus pysyi keskimäärin 193 kilowattitunnissa neliöltä. Saman alueen rivitaloissa keskiarvoluvuksi tuli 186 kilowattituntia.
Kerrostaloasukki käyttää lisäksi huolettomammin vettä, mikäli asuntokohtaisia vesimittareita ei ole lotrausta hillitsemässä.
Omakotitaloissa vedenkulutus jää Ari Nissisen mukaan vuorokaudessa kolmisenkymmentä litraa pienemmäksi kuin kerrostaloissa.
| Lämmönkulutus asuinpinta-alaa kohti | ||||
|---|---|---|---|---|
| Kerrostalo hukkaa lämpöä | ||||
| Asuinmuoto | Keskimääräkulutus neliömetriä kohti | |||
| Kerrostalo | 241 kWh | |||
| Rivi- ja pientalo | 190 kWh | |||
| Lähde: SYKE, Rakennus- ja energiatilasto, Talokeskuksen seuranta | ||||
-16
-24
-6
Kommentit (215)
Sama haja-asutusalueen pientaloasujia syrjivä ja kohtuuttomasti kohteleva asenne tulee esille uudessa haja-asutusalueiden jätevesimääräyksissä ilman mitään asiallisia ja puolueettomia tutkimuksiin perustuvia faktoja. Jätevesivaatimukset tulisivat perustua kunkin kohteen riskikartoitukseen eikä yleiseen ylivaatimukseen, joka on toteutettu valmistavan teollisuuden lobatuilla ehdoilla.
Antakaa käyttää pientaloasujien tervettä järkeä edespäinkin ja puuttukaa vain epäkohtiin.
.
Kerrostalossa ihmiset pitävät surutta ikkunoita jatkuvat auki. Ja vastaavasti suihkussa käydään sumeilematta ja vessaa vedetään innokkasti.
Itsekin olen asunut parissa pienessä kerrostaloasunnossa, jossa oli vaikeaa saada laskemaan sisälämpötilaa alle hellelukeman muulloin paitsi kovilla pakkasilla. Ikkuna oli kesäkelillä lähes aina auki ja pikkupakkasillakin pitkiä aikoja. Patteri poissa päältä, mutta pesuhuoneesta ja ehkä ilmastoinnista muualtakin puski lämpöä tupaan ilman että asialle pystyi mitään tekemään.
Sen verran kuitenkin lämpöopista ymmärrän, että ainakaan pakkasella tuo lämpö ei tyhjästä tullut, vaan sen tuottamiseen käytettiin energiaa, jota sitten yritettiin puskea ikkunasta ulos.
Vertailun vuoksi olen asunut myös kerrostaloasunnossa, jossa oli hiemankin kylmemmillä keleillä aina sisällä hieman liian kylmää, vaikka patterit olivat täysillä. Sillekään ei kuulemma voinut tehdä mitään.
Pientalo( puusta ja kivestä ) omalla tontilla , tästäkin oikeudesta taistellaan vielä verissäpäin .