Lunastuslauseke voi viedä uuden kotisi

Pariskunta osti asunnon ja tarttui työkaluihin heti kaupanteon jälkeen. Kun nimet olivat paperissa, kaksikko purki keittiön ja makuuhuoneen välisen seinän.

He irrottivat osan parkettilattiasta ja repivät tapetit olohuoneesta, makuuhuoneesta ja eteisestä. Kaikista huoneiston jalkalistoista sekä eteisen kaapistosta hankkiuduttiin eroon. Myös keittiön ja makuuhuoneen ovet lensivät pellolle.

Pian huoneistossa aloitetun muodonmuutoksen jälkeen naapuri lunasti asunnon. Pariskunta joutui hyvästelemään juuri remontoimansa huoneet.

Ulkopuolisten
asuntohaaveille stoppi

Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä oli lunastuslauseke, jonka perusteella taloyhtiöllä tai sen osakkeenomistajilla oli oikeus hankkia itselleen yhtiön ulkopuolisille siirtyvät osakkeet.

Joidenkin taloyhtiöiden yhtiöjärjestysten mahdollistama asuntojen lunastusoikeus on tullut ikävänä yllätyksenä asuntokauppoja tekeville.

– Lunastuslauseke aiheuttaa ongelmia, joista suurin on ehdottomasti asiakkaissa syntyvä mielipaha. Tästä asiasta kun ei tiedetä tarpeeksi, Suomen kiinteistönvälittäjäliiton toimitusjohtaja Jaana Anttila-Kangas kertoo.

– Useimmiten lunastusaika kestää noin kahdesta neljään viikkoa, mikä tuntuu monista ostajista pitkältä. Ostajat tietysti haluaisivat heti muuttamaan ja remontoimaan, Anttila-Kangas sanoo.

Pisimmillään lunastusaika voi kestää kaksi kuukautta.

Älä kajoa asuntoon,
ennen kuin se on oma

Yllä kuvattu innokkaan remontoijapariskunnan tapaus on Korkeimman oikeuden ratkaisusta viime vuodelta. Pariskunnan tapaus muuttui entistä ikävämmäksi, kun heiltä asunnon lunastanut mies vaati korvauksia asuntoon tehdyistä muutoksista.

Paitsi että remonttiin käytetyt eurot menivät hukkaan, pariskunta joutui lopulta maksamaan vahingonkorvauksia asuntoon nikkaroimistaan muutoksista.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan asunto on luovutettava lunastajalle siinä kunnossa, missä se on ollut ostohetkellä.

Lakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Suomen kiinteistönvälittäjäliitto olisi halunnut kokonaan eroon taloyhtiöiden lunastuslausekkeista. Liiton mukaan ne ovat vapaan kaupankäynnin este ja aiheuttavat pulmallisia tilanteita.

Ostajalle pitää kertoa, että asunto voidaan lunastaa. Jaana Anttila-Kangas arvelee, että ylläkuvatun tapauksen taustalla oli yksinkertaisesti pariskunnan ajattelemattomuus.

– Useimmiten ihmiset eivät yksinkertaisesti tule ajatelleeksi tätä asiaa. On myös tapauksia, joissa ostajat ovat kyselleet muilta osakkailta lunastusaikeista. Kaikki ovat ilmoittaneet, etteivät aio lunastaa asuntoa, mutta ovatkin muuttaneet mielensä, hän sanoo.

– Laki on niin monimutkainen, että ongelmatilanteita tulee monenlaisia. Se on ihan arkipäivää. Kiinteistönvälitysfirmat ovat meihin jatkuvasti tästä yhteydessä.

Eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä olevassa lakiuudistuksessa lunastusoikeus on kuitenkin säilytetty.

Lunastajia
moitittu syrjinnästä

Lunastusoikeuden vastustajien mielestä kyseessä on ”muinaisjäänne” tai ”syrjintäpykälä”. Kannattajien mielestä lunastuslauseke takaa osakkeenomistajien perusoikeuksiin kuuluvan etuostomahdollisuuden.

Muinaisjäänne-väitteet johtuvat siitä, että lunastusoikeudesta on säädetty ensimmäinen laki 1800-luvulla.

Joidenkin mielestä etenkin menneinä vuosikymmeninä ”parempien talojen väki” lunasti asuntoja ei-toivottujen naapureiden nenän edestä. Heidän mukaansa asuntoja lunastamalla haluttiin pitää esimerkiksi ulkomaalaiset poissa omasta kotitalosta.

Osan mielestä harmillista on myös arvoasuntojen keskittyminen yksiin käsiin.

Jos varaa on ja saa jalan arvokkaan taloyhtiön oven väliin, hyviä sijoitusasuntoja voi lunastaa samasta talosta niin paljon kuin haluaa. Tällöin taloyhtiön kaikki asunnot voivat päätyä periaatteessa yhdelle omistajalle.

”Lunastusoikeus
osa sopimusvapautta”

– Sen minä voin todeta, että lunastustilanteet ovat monesti ostajille hirveän suuri pettymys. Asuntokauppa on ostajalle suuri päätös ja pitkän pohdinnan tulos, Suomen kiinteistönvälittäjäliiton puheenjohtaja Auli Niskanen sanoo.

Niskanen välittää asuntoja Helsingin keskusta-alueilla.

Unelmiensa asunnon löytäneen voi olla vaikea ymmärtää, miksi allekirjoitettu kauppakirja ja myyjälle maksettu käsiraha eivät merkitse mitään.

Kaikkien mielestä lunastuslauseke ei kuitenkaan ole ongelma. Suomen kiinteistöliitto tuki lunastusoikeuden säilyttämistä uudistettavassa asunto-osakeyhtiölaissa.

– Lunastusoikeus on osa yhteiskuntaamme kuuluvaa sopimusvapautta. Yhtiöjärjestykset ovat sopimuksia kiinteistön hallinnasta, ja niissä on mahdollista sopia tästäkin asiasta, liiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen sanoo.

– Yhtiöjärjestys on rakennettu talon omistajien lähtökohdista. Heillä pitää olla oikeus katsoa, keitä yhtiöön jatkossa tulee. Ostajan pitää myös varautua siihen, että joku voi lunastaa asunnon, Hiltunen toteaa.

Jalka jugend-talon
oven väliin

Suomen kiinteistönvälittäjäliiton Auli Niskasenkin mielestä lunastusmahdollisuus on tietystä näkökulmasta oikeudenmukainen.

– Jos talossa on vain muutama asunto, on tiettyä näkemystä siinä, että saa valita naapurinsa. On myös kaikkien valittavissa, haluaako ottaa riskin ja ostaa asunnon lunastustalosta, Niskanen sanoo.

Mieleisensä asunnon löytävällä on myös itsellään mahdollisuus hyödyntää lunastusoikeutta myöhemmin. Kunhan saa ensin jalan jugend-talon oven väliin, voi alkaa silmäillä naapuriasuntoja mahdollisina tulevaisuuden sijoituksina.