Putkiremontin saa nyt halvemmalla

Taantuma alentaa taloyhtiöiden osakkaiden remonttikustannuksia. Tutkimusjohtaja Mauri Marttila Kiinteistöliitosta kertoo, että urakkatarjousten hinnat ovat laskeneet jo toistakymmentä prosenttia – paikoin enemmänkin. Jos viime vuonna putkiremontti maksoi 500 euroa neliöltä, nyt hinta voi hyvinkin olla sata euroa vähemmän.

Remonttikustannuksia voi joissakin tapauksissa alentaa myös kotitalousvähennyksen avulla. Urakan voi joissakin tapauksissa pilkkoa siten, että osakkaat ottavat itse hoitaakseen siitä osan. Esimerkiksi putkiremontin yhteydessä kylpyhuoneen kaakelointi voidaan sälyttää osakkaiden harteille.

Vanhempi lakimies Tiina Hallberg Kiinteistöliitosta huomauttaa, että kannattaa miettiä tarkkaan, onko urakan pilkkominen oikeasti järkevää ja säästyykö sen avulla rahaa.

– Varsinkin, jos osakkaat ottavat omia urakoitsijoitaan, aikataulutus voi olla hankalaa.

Erityisen tärkeä asia Hallbergin mielestä on se, kuka vastaa mistäkin?

– En missään tapauksessa lähtisi keinotekoisesti pilkkomaan vastuita putkien, viemärien ja järjestelmien osalta kotitalousvähennyksen vuoksi. Niihin liittyvät paitsi tarkat vastuut, myös takuuajat.

Pienyhtiössä vastuiden
pilkkominen voi kannattaa

Jos taloyhtiön osakkaat tahtovat, he voivat yhtiöjärjestystä muuttamalla siirtää vastuun kunnossapidosta taloyhtiöltä itselleen. Tällöin he voivat edelleen pyytää yhdessä urakkatarjoukset ja palkata työntekijät, mutta tehdä remonttien työkustannuksista kotitalousvähennyksen.

Yhtiöjärjestyksen muuttaminen vaatii, että sitä kannattaa yhtiökokouksessa vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista, lisäksi on huomioitava osakkeenomistajien yhdenvertaisuus. Tällainen on täysin laillista, mutta juristia toimen järkevyys vain kotitalousvähennyksen vuoksi arveluttaa.

– Keinotekoisesti julkisivun tai katon vastuualueita ei kannata lähteä pilkkomaan, sanoo Tiina Hallberg.

Monikerroksisessa talossa vastuualueiden määrittely voi olla hyvin vaikeaa, minkä vuoksi Hallberg jättäisi kerrostaloyhtiöiden yhtiöjärjestykset ennalleen. Sen sijaan muutaman osakkaan pientalo- tai rivitaloyhtiössä vastuiden jakaminen voi toimia, sillä näissä taloissa rajat ovat riittävän selvät. Tällöin osakkaat hoitaisivat asuntojaan kuin omakotitaloja ja vastaisivat koko rakennuksesta tai sen palasta.

Vaikka taloyhtiö jakaisi vastuut osakkaille, sillä on aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö, jos osakas on itse lyönyt sen laimin. Tällainen taloyhtiön väliintulo voi kuitenkin viimeistään maksun hetkellä äityä ilmiriidaksi, joka voi myrkyttää pienen yhtiön ilmapiirin vuosikausiksi.

Jos osakkaat tulevat siihen tulokseen, että vastuiden jako on järkevää,  Hallberg kehottaa käyttämään asunto-osakeyhtiöasioihin perehtynyttä juristia apuna. Muuten voi käydä niin, että yhtiöjärjestyksestä tulee epäselvä ja siinä on aukkoja, ja vastuullisia etsitään myöhemmin oikeudessa.

10 200 euron kuluista
täysi kotitalousvähennys

Ennen mihinkään remonttikulujen pilkkomiseen ryhtymistä kannattaa laskea, mitä mikin vaihtoehto tarkoittaisi euroina. Kotitalousvähennys laajeni vuoden vaihteessa ja enimmillään se on nyt 3 000 euroa ja pariskunnalta 6 000 euroa.

Vähennyksen saa työn osuudesta, ei esimerkiksi tarvikkeista. Se on 60 prosenttia arvonlisäverollisesta työkorvauksesta, jos työ on ostettu ennakkoperintärekisteriin merkityltä tuloveronalaista toimintaa harjoittavalta yrittäjältä tai yritykseltä. Jos on palkannut henkilön työsuhteeseen, saa vähentää 30 prosenttia palkasta ja palkkaan liittyvät sivukulut.

Pariskunta voi siis hyödyntää kotitalousvähennystä täysimääräisesti maksettuaan palkkoja yritykselle yli 10 200 euron verran.

Jotta asumismuodosta riippumatta kaikki kansalaiset voisivat yhtä lailla ilman mitään yhtiöjärjestysten muutoksia käyttää kotitalousvähennystä, Kiinteistöliitto on esittänyt kotitalousvähennyksen ulottamista taloyhtiöihin. Tällöin taloyhtiöiden teettämien töiden kulut jyvitettäisiin osakkaiden kesken samoin kuin vastikkeetkin.

Valtio saattaa maksaa
kymmeneksen kuluista

Vaikka osa kansanedustajista kannattaa kotitalousvähennyksen laajentamista, koko eduskuntaa se ei ole saanut taakseen. Mauri Marttilan mukaan muutosta ei kuitenkaan välttämättä tarvita, jos viime viikolla ehdotettu elvytyskeino otetaan käyttöön.

Ympäristöministeriö ehdotti, että valtio maksaisi kymmenen prosenttia taloyhtiöiden uusista korjaushankkeista. Tällaisia olisivat esimerkiksi putki-, ikkuna- ja energiansäästöremontit.

Nyt ehdotetun kaltainen järjestelmä oli käytössä 90-luvun alkupuolella ja Marttilan mukaan se toimi silloin hyvin. Tuolloin avustus ei siirtynyt hintoihin, eikä Marttila usko, että niin nytkään kävisi, koska taloyhtiöt osaavat kilpailuttaa ja työtilanne on tiukka.

Korjaamisen tukeminen ei Marttilan mukaan tule valtiolle kalliiksi. Hän muistuttaa, että palkkaa ansaitsevat korjausmiehet maksavat veroja. Lisäksi materiaaleista maksettava arvonlisävero kerryttää valtion pottia.