Asuntovelkaisten vaikeudet näkyvät jo

Viime vuosien hurja asuntobuumi on taittunut laskuun. Nyt korkeat korot ja yläkanttiin mitoitetut lainat alkavat näkyä hienoisesti  kasvavina asuntolainojen maksuvaikeuksina. Maksuvaikeuksien määrä kasvaa nyt luottokantaa nopeammin.

– Mitään dramaattista muutosta ei ole, mutta maksuvaikeudet ovat hieman lisääntyneet. Joissain lainoissa on jouduttu neuvottelemaan maksuaikaa pidemmäksi, Sampo Pankin Uudenmaan aluejohtaja Juha Hammarén kertoo.

Samaa kertoo Nordean kotitalousyksikön johtaja Jussi Mekkonen.

– Maksuvaikeudet ovat lisääntyneet pikku hiljaa, vaikka kaikkiaan tilanne on edelleen oikein hyvä, hän toteaa.

”Pieni mutta kasvussa”, kommentoi maksuvaikeuksien määrää myös pankinjohtaja Mikko Hyttinen Osuuspankkikeskuksesta. Hän muistuttaa, että vaikka lainavaikeuksien eli niin sanottujen järjestämättömien luottojen määrä on kasvanut luottokantaa nopeammin, niiden osuus on edelleen sangen pieni alhaisen lähtötason vuoksi.

Tapiola-pankin toimitusjohtaja Harri Lauslahden mukaan Tapiolassa maksuvaikeudet eivät ole olleet kasvussa. Lauslahti vakuuttaa, että pankin luotonanto on kaiken aikaa ollut varovaista.

Maksuvaikeuksien kasvu näkyy myös talouskriisiin joutuneita avustavassa Takuu-Säätiössä. Sinne oli lokakuun alkuun mennessä tullut yhteensä 11 000 yhteydenottoa, kun soittoja oli koko viime vuonna saman verran.

Pankkiin kannattaa
ottaa yhteyttä ajoissa

Pankkien mukaan lainaa ei ole myönnetty tähänkään asti liian höllin perustein. Niiden mukaan maksuvaikeuksiin sysää usein jokin iso elämänmuutos, kuten avioero tai työttömyys. Toisaalta osa lainoista on selvästi ollut asiakkaan maksukyvyn ylärajoilla.

– Pankit ovat korostaneet sitä, että maksuvaikeuksiin pitäisi reagoida ajoissa, jotta voitaisiin yhdessä yrittää hallita sitä lainataakkaa, sanoo OP-Pohjolan Hyttinen.

Yksi mahdollisuus on yrittää vaihtaa asunto pienempään, vaikka asuntomarkkinat ovatkin nyt hidastuneet.

Pitkät laina-ajat ovat ajaneet jotkut asuntovelalliset nalkkiin: jos laina-aika on jo valmiiksi pitkä, sitä ei välttämättä voi venyttää kuukausittaisten menojen hillitsemiseksi. Sampo Pankin Hammarénin mukaan useimpien ihmisten laina-ajat eivät kuitenkaan keskimäärin ole niin pitkiä, etteikö niitä voisi tarpeen tullen neuvotella uusiksi.

Nordean Mekkosen mukaan on vaikea sanoa, onko lainasopimuksia viime aikoina rustattu uusiksi tavallista enemmän.

– Asuntolainojahan neuvotellaan kaiken aikaa uusiksi muutenkin, se on ihan normaalia pankkitoimintaa.

Mekkonen muistuttaa, että ihmisten maksukykyyn vaikuttavat monet asiat, kuten palkkakehitys ja inflaatio.

– Esimerkiksi päivähoitomaksut ovat nousseet, mikä rasittaa lapsiperheiden maksukykyä.

Kahden asunnon
loukkuja vältetään

Uusien asuntolainojen kysyntä on tyssännyt äkisti kesän jälkeen. Jonkin verran lainoja silti kysellään nytkin.

Ennätyshalpojen 0,3 prosentin marginaalien aika on takanapäin, mutta pankeista kiistetään, että velallisten seula olisi nyt olennaisesti tiukentunut. Pätkätyöläisen on nyt silti turha enää odottaa asuntolainaa ainakaan sopuhintaan.

– Jos on vakituinen työ ja palkka, niin maksukykyä arvioidaan ihan samoin kriteerein kuin aiemmin, Nordean Mekkonen vakuuttaa.

Asuntokaupan hiipumisen vuoksi pankit varovat kuitenkin visusti antamasta lainaa, jos entinen asunto on myymättä. Kahden loukun asuntoa osaavat nykyään varoa myös ostajat.

– Ihmiset ovat mielestäni varautuneet tähän. Asuntokaupan muutos tapahtui vasta kesän jälkeen, ja kahden asunnon loukun vaarasta on puhuttu mediassa aika paljon keväästä lähtien, Hyttinen sanoo.

Kulutusluotot eivät
käy kaupaksi

Talousnäkymien heikkeneminen on syksyn tullen vähentänyt myös kulutusluottojen kysyntää. Vielä syyskuussa kulutusluottoja kerrottiin menevän kaupaksi entiseen tahtiin.

– Kulutusluottoja otetaan yhä, mutta vähemmän. Ihmiset selvästi varautuvat ja katsovat tarkemmin rahan käyttöä, Sampo Pankin Hammarén sanoo.

– Kulutusluottojen kasvu on hiljentynyt. Luottokorttien käyttö on sen sijaan pysynyt aika vakaana, Nordean Mekkonen kertoo.

Tapiola-pankin Lauslahden mukaan kulutusluottojen menekki on tällä hetkellä ”olematonta”. Hänen mielestään on hyvä signaali, että ihmiset pohtivat omaa maksukykyään entistä tarkemmin.

–Viime vuosina on ollut sellaista vähän rennompaa touhua. Valitettavasti vanhat 90-luvun laman muistot eivät etenkään nuorilla ihmisillä ole olleet muistossa tai tiedossa. Varmaankaan myös pankkien osalta ei ole kovinkaan systemaattisesti varoiteltu, hän arvioi.