Asuntojen hinnat määräävät lapsiperheen asuinkunnan
Katsoaksesi video sinulla pitäisi olla Flash-laajennus.
53
Valitut Palat-lehti haastattelutti asuinpaikkatutkimustaan varten TNS-Gallupilla touko-kesäkuun vaihteessa yli tuhatta ihmistä. Tutkimustulokset julkaistiin tänään tiistaina.
Kaksi viidesosaa vastaajista pitää asuntojen kohtuullista hintatasoa hyvin tärkeänä valintatekijänä ja vajaat kaksi viidesosaa melko tärkeänä.
Toiseksi tärkeimmäksi seikaksi nousee se, että kunnassa on tarjolla lukio- tai ammattikouluopetusta. Tutkimuksessa ei poikkeuksellisesti kysytty lainkaan peruskoulu- ja päiväkotitilanteen merkitystä.
Jatkokoulutuspaikkojen tärkeys korostui etenkin kokoomuslaisten ja vihreiden äänestäjien vastauksissa.
– Tämän perusteella voisi päätellä, että lasten opintomahdollisuuksien turvaaminen ja valinnanvara on perheille entistäkin tärkeämpää. Enää ei niin paljon haaveilla rauhallisesta omakotitalosta keskellä metsää, kertoo Valittujen Palojen päätoimittaja Ilkka Virtanen.
– Hyvien koulujen perässä muuttaminen on jo ulkomailla aika yleistä, ja todennäköisesti meilläkin on pienemmässä mittakaavassa alkanut tapahtua samanlaista kehitystä, Virtanen arvelee.
Keskustalaiset haluavat
asua kesämökkikunnissa
Valtaosa vastaajista haluaa asua alle tunnin matkan päässä isohkosta (yli 50000 asukkaan) taajamasta.
Pienenä poikkeuksena urbaaneista palvelukaipaajista erottuivat keskustan kannattajat. Heille on erityisen tärkeää, että asuinpaikkakunta on luonnoltaan niin kaunis, että siellä on paljon kesämökkejäkin.
Lisäksi lapsiperheet arvostavat alhaista rikollisuutta sekä muiden lapsiperheitten asumista samalla paikkakunnalla.
Sen sijaan kunnan veroaste ei nouse ratkaisevaksi tekijäksi muuttokohdetta valittaessa. Jos kyseessä on muuten houkutteleva seutu, sen kunnallisveroprosentti saa olla miltei mikä tahansa.
– Tämä oli aika yllättävää. Kunnan veroasteella oli kyllä merkitystä, mutta hyvätuloisillekaan se ei ollut lainkaan kriittinen kysymys, Virtanen kertoo.
Toisaalta ihmiset arvostavat hyviä palveluita, työllisyystilannetta sekä sosiaalista hyvinvointia, ja nämä tuppaavat keskittymään hyväosaisiin kuntiin joissa veroaste on aika matala.
-19
-11
-7
Kommentit (53)
miksi ostaa kuplahintainen asunto Helsingistä ja maksaa kuplasta200 000 euroa (ostohinnalla 400 000 euroa), kuin voit ostaa Nurmijärveltä ja maksaa kuplastavain 100 000 euroa (ostohinta 200 000 euroa).
On aivan eri asia maksella kuplasta viimeiset 10- vuotta kuin 20-vuotta, laskekaapa kuplasta maksettujen korkojen erotus ! ! !
Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen kertoi eilen EKP:n korkopäätöstä arvostelleessa jutussaan että meillä on oikeasti kupla. Itse veikkaan että meillä on OECD-maiden pahin asuntojen hintakupla, koska vain meillä lainat on sidottu pääosin lyhyisiin markkinakorkoihin.
Yksikään lapsiperhe ei näköjään tarvinnut työpaikkaa sen paremmin itselleen kuin puolisolleenkaan.
Tiedän tältä istumalta tusinan verran pk-seudulle muuttaneita pariskuntia joiden asumisen ratkaisee vain ja ainoastaan yksi asia: se että kummallakin on töitä täällä.
Jos töitä olisi tarjolla jossain muuallakin, esimerkiksi, nuo katoaisivat täältä asuntokuplan ja ruuhkien keskeltä kuukauden varoitusajalla. Ihan sama minne, koska kaikkialla on joka tapauksessa halvempaa. Vain työn saanti ratkaisee tulevan kotikunnan.
Täyttä roskaa. 400t rivari Hesassa, et 200t Nurmijärveltä saa. 200t saat homeisen 70 luvulla rakennetun talon keskeltä peltoa. Hintaeroa on todellisuudessa huomattavankin pieni. Käynti etuovessa sen kertoo. Kun sakkaa niin sakkaa Hesaa, Espoota ja Vantaata pahemmin juuri pienempien kehyskuntien talous, jotka kurimukseen korottavat kunnallisveronsa taivaisiin eivätkä silti pysty tuottamaan tasokkaita palveluita kuntalaisilleen.
Kyllähän se nyt sijainnilla ja paikallakin on merkitystä hintatasoon. Nurmijärvi, Vihti, Klaukkala eivät ole mitenkään kovin hyvämaineisia alueita kun niitä vertaa esim.Lohja, Tammisaari, Karjaa, Inkoo, Fiskars ja Kirkkonummeen vaikka. Yliarvostus on korkealla ja tämä tuo hinnat alas pitkässä juoksussa.
Niinpä saati eivät tule huomioineeksi seuraaviakaab asioita:
-Palvelujen taso (valtaosa pienistä kunnista hyvänäkin aikana vaikeuksissa palveluiden tuottamisen kanssa - miten käy taantumassa)
-Korkeammat veräyrit (taantumassa ero vain kasvaa)
-Paikan yleinen imago
-Lasten koulutus (onko ympäristö motivoiva jos haluaa tarjoaa lapselle mahdollisimman paljon vaihtoehtoja- parhaat eliittikoulut isommissa kaupungeissa)
-Rikollisuutta on kaikkialla, sitä ei karkuun pääse
-Aika joka menee pendelöintiin ja on pois perheeltä ja itseltä: kodin-työpaikan-postin-päiväkodin-koulun jne välillä
-Energiariippuvaisuus (karpalot otsalla kun öljyn hinta vähänkin nousee /autoilun hinta yleensäkin)
Seuraavassa elämässä.
Asiaa. 200 tonnilla ei saa nykyään juuri minkäänlaista perheasuntoa pääkaupunkiseudun lähettyviltä.
Kyllä se työpaikan saanti sanelee, missä asutaan. Sitten vain on pakko yrittää sopeutua olosuhteisiin ja järjestää elämä niin hyvälle mallille kuin mahdollista. Tekisin kaikkein mieluiten hirsitaloni johonkin Lappiin tai Kuusamoon, mutta jostakin pitää ne rahatkin repiä ja työpaikat ovat enimmäkseen Hesassa, niin rakennan sitten Klaukkalaan, vaikka se maksaakin hunajaa.
PS. Kiitos J.R.Ewing. Ehdit taas ensimmäisenä kommentoimaan tätäkin juttua, eikä minun tarvinnut pettyä! Harvoin näkee noin mainiota nettipersoonaa. Ja oikein stetsoni päässä!
Entäs jos on joustotyötä, kaikki eivät tee kellokallehommia? Tai jospa onkin junarata, jossa voi nukkua aamuisin ja tehdä töitä iltapäivisin?
Pendelöintiä vastustavat, pienissä Helsingin koppiasunnoissa asuvat, unohtavat monasti huomioida eri työtehtävien tuomat valinnan vapaudet työmatkoihin.
Lisäksi perheelle käytetystä ajasta olen samaa mieltä, se on tärkeää, mutta määrittelemättömään "vapaa-ajan menettämiseen" suhtaudun hieman kummaksuen - jos se ekstra 1,5 tuntinen käytetään esimerkiksi kaljaa juoden sohvalla!