Asiantuntijat: Älkää pilatko Sipoota

Lounais-Sipoon liittäminen Helsinkiin antaa kaupungille isot mahdollisuudet sekä onnistua että möhliä alueen suunnittelu.

Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaran mielestä koko Sipoo-kysymys on ollut ongelmallinen.

– Helsinki on yksi Euroopan nopeimmin kasvavia metropolialueita. Ja tällaisen alueen keskellä on ollut tyhjiö, joka ei ole kasvanut lainkaan! Minusta on positiivista, että metropolialue lähtee kasvamaan.

Vaattovaara perää päättäjiltä tapaa, jolla alue lähtee kasvuun. Minkälainen asuntokanta alueella tulee? Millaiselle infrastruktuurille on kysyntää? Miten sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää rakennetta tehdään?

Helsingin peruskonseptia ei hänen mielestään voi siirtää sinällään Sipooseen.

– Metro vaatii tiivistä rakentamista, mutta sen tekemiseen on olemassa erilaisia konsepteja.

Professori löytää esimerkit Keski-Euroopasta.

– Lontoossa on hyvä kaksi- ja kolmikerroksinen rakennuskanta radan varrella, samoin Hollannissa ja Saksassa. Hollannissa pientalojen rakennustehokkuus on yli yhden, suomalaisen lähiörakentamisen taitaa olla 0,7. Se on paljon tehokkaampia rakentamista kuin meidän kerrostaloalueillamme, mutta silti matalaa.

Helsingin hotkaisema alue on kooltaan noin kolmekymmentä neliökilometriä. Asukkaista alueella on nyt reilut 2000. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen maalaa kuvaa yli 40 000 ihmisen asuinalueesta.

Nyt olisi Vaattovaarasta hyvä tarkastella alueen ominaispiirteitä. Hänen mielestään alue suorastaan vaatii, että nyt asiat tehtäisiin toisin: Sipoon nurkassa ovat isot luonnonsuojelualueet ja lähes koskemattomat rannat.

– Kun on ainakin 30 vuotta harjoitellut kerrostalojen rakentamista pelloille, olisiko aika tehdä jotakin toisin, kysyy Vaattovaara.

Vaattovaara lausuu toiveen, että alueen päätöksenteossa ja suunnittelussa olisi mukana laajasti ihmisiä eri ryhmistä.

– Uskaltaisin sanoa, vaikka Helsinki on rakentanut korkealaatuisesti, sen variaatiot ovat olleet vähäiset. Eri vuosikymmeninä rakennetut alueet erottuvat toisistaan hyvin samankaltaisina.

Sipoo vastaa Vaattovaaran mukaan myös muiden kasvavien reuna-alueiden, kuten Nurmijärven suunnan, houkutuksiin.

– Asukkaiden ei tarvitse lähteä Helsingistä, jos kaupunki voi tarjota heille sellaista asumista, jota he haluavat.

Teknillisen korkeakoulun yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtaja, arkkitehti Panu Lehtovuori laskee, että Sipoolla on kolme kehitystä kiinnostavaa seikkaa.

– Ensimmäinen on seudullinen keskeisyys. Alue on Suomen suurimman kauppakadun, Kehä kolmosen tuntumassa. Siitä tulee neljäs suuri aluekeskus pääkaupunkiseudulle.

Meri tulee heti kakkosena.

– Uusi urbaani kaupunki tulee rantaan. Syntyy aidosti houkutteleva paikka. Toinen on aika privaatti, uuden ajan Kulosaari, rikkaiden asumissaarekkeiden skenaario.

Luonnon Lehtovuori näkee Sipoon identiteettiä määrittävänä tekijänä.

– Sipoossa on paljon luontoarvoja. Siellä voisi olla tiukasti suojeltu alueellinen luonnonsuojelualue Sipoon korvesta merelle asti. Se olisi myös virkistysalue.

Vaattovaaran tapaan Lehtovuorikin haluasi nähdä Sipoossa uudenlaista asumista. Lehtovuori ei usko Sipoon kääntyvän pelätyksi kerrostaloalueeksi.

– Toivon kokonaan uusia asumistypologioita. Olisi hienoa, että nyt kokeiltaisiin uusia asumistyyppejä.

– Tuottaa tiivistä pientalomaista asutusta, mutta siinä ei ole isoja omia tontteja. Ei missään tapauksessa tule mitään kerrostalotodellisuutta, ennustaa Lehtovuori.