Satatuhatta neliötä uutta liiketilaa etsii asiakkaita
Kampin liikekeskus avautui viime viikon torstaina.
Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset kilpailevat kovemmin kuin koskaan. Liiketilat kasvavat yli 100 000 neliöllä, kun Kampin lisäksi Espoon Sellon ja Vantaan Jumbon laajennukset valmistuvat syksyllä.
Helsingin ydinkeskustassa kilpailua kiristää Spondan suunnittelema City-Centerin 19 000 neliön laajennus. Stockmann lisää liiketiloja 10 000 neliömetrillä.
Kauppakeskusmanageri Aberdeen Property Investors Shoppingin johtajan Lasse Yrjänän mukaan erilaiset kauppakeskuskonseptit edesauttavat, että kaikille riittää asiakkaita.
- Kamppi parantaa keskustan kilpailukykyä. Keskusta ei siirry, vaan laajenee. Monille kansainvälisille ketjuille Aleksi pysyy edelleen alueena, johon ensimmäinen liike kannattaa sijoittaa.
Keskustan ongelma on ollut liiketilan puute etenkin suurelle päivittäistavarakaupalle.
- Kamppi tuo oman lisänsä tarjontaan, Makkaratalo omansa. Sisäinen kilpailu pitää kaikki hereillä, Spondan liiketoimintajohtajan Petri Roininen vakuuttaa.
Yhtä luottavaisesti tilanteeseen suhtautuu Sokoksen johtaja Liisi Jauho, joka katsoo tavaratalon muodostavan Kampin ja Forumin kanssa vahvan kolmion.
Arviot ovat optimistisia Vielä on vaikea arvioida, riittääkö kaikille todella asiakkaita.
- Omistajat katsovat tilannetta aina positiivisesti. Usein laskelmat menevät päällekkäin tai ovat liian optimistisia, jolloin yritykset hiipuvat vähitellen. Sitäkin on nähty, Kuluttajaviraston erikoissuunnittelija Ari Luukinen muotoilee.
- Tämä on eloonjäämistaistelua, jossa tehokkaimmat konseptit voittavat. Selvää on, että joku aina väistämättä menettää. Tavallinen kuluttaja ratkaisee, kuka jää henkiin.
Viime aikoina tavaratalot ja syrjäiset erikoisliikkeet ovat olleet kärsijöitä kauppakeskusten vahvistaessa asemiaan.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
- Esimerkiksi Kalliossa monet erikoisliikkeet ovat hävinneet. Ne selviävät, jotka onnistuvat muuttamaan konseptiaan. Se herättää kysymyksen, riittääkö esimerkiksi vanhuksille palvelutarjontaa, Luukinen pohtii.
Myönteistä on ulkomaisten kiinteistösijoittajien panostaminen Suomeen. Kiinteistöalan rakennemuutos nopeuttaa myös kaupan rakenteen muutosta.
Keskuskatu kiinnostaa Asiakasvirtojen muuttumisen näyttää Luukisen mukaan lopulta aika. Vielä 30 vuotta sitten ravintola-alueeksi muuntunut Kaisaniemi oli vaatekaupan keskus.
Lapsiperheiden hakeutuminen kehyskuntiin on vahvistanut alueellisia keskuksia.
- Mielenkiintoinen alue on Keskuskatu. Makkaratalon uudistus muuttaa taas asiakasvirtoja. Kilpailu on kovaa. Kymmenenkin metriä liian sivussa voi olla kohtalokasta.
Kaupan toimipaikkarakenteen muutos seuraa väestön keskittymistä sekä tulotason ja ostovoiman muutoksia.
Yksityisen kulutuksen keskimääräinen vuosikasvu on hieman hiipunut parin vuoden takaisesta yltäen noin kahteen prosenttiin. Se vastaa kotitalouksien reaalisen ostovoiman kasvua.
Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2020 mennessä pääkaupunkiseudun väestömäärä kasvaa nykyisestä 1,36:sta 1,5 miljoonaan.
Kasvu tulee lisäämään myös ostovoimaa.
