Suomalaiset tekstiili- ja vaateyritykset lähtivät Viroon halvan työvoiman perään 90-luvun lamavuosina. Ne uskovat yhä Viron kilpailukykyyn, vaikka virolaisten palkat ovat nousseet ripeästi viime vuosina.
- Palkkataso säilyy erittäin kilpailukykyisenä todennäköisesti noin 15 vuotta, sanoo Hämeen Langan toimitusjohtaja Jyrki Souros.
Hän uskoo, että Virolla on erittäin hyvä asema erityisesti korkealaatuisten tuotteiden tekijänä.
Baltian maat ovat ainoita EU-maita, joissa vaate- ja tekstiiliteollisuus on kasvanut vuodesta 2000. Muualla Euroopassa ala on ahdingossa.
Tuotannon siirtotrendi on kuitenkin hivuttautumassa myös Viroon. Viron työvoimakustannukset ovat Suomeen verrattuna vain kuudesosa, mutta ero halpamaihin on jo tuntuva. Viime vuonna keskipalkka oli 462 euroa, mutta Tallinnassa se hipoo jo 600 euroa.
Esimerkiksi 3 500 henkeä Narvassa työllistävä Kreenholmin tekstiilitehdas harkitsee jo tuotantonsa siirtämistä rajan yli Venäjälle. Suomalaiset yrittäjät ovat varsin yksimielisiä siitä, että idän massatuotannon kanssa on turha kilpailla enää Virosta käsin.
Suuret volyymit ovat jo historiaa. Laatu, asiakassuhteen vaaliminen, joustavuus, logistiikka ja lyhyet toimitusajat ovat valtit, joilla vastataan idän halpatuontiin. Myös tuottavuudessa on kehitysvaraa.












