Yritystukien käytön valvonnastalöytyi pahoja puutteita
Yritysten tukirahojen valvonta ontuu pahasti. Valtiontalouden tarkastusvirasto vaatii melkein kaikilta työ- ja elinkeinokeskuksilta toimia tilanteen korjaamiseksi. Puutteita on löytynyt laajalti rahankäytön seurannasta ja maksullisen palvelutoimen kirjanpidosta.
Rahankäytön valvonnan puutteet käyvät ilmi VTV:n tilintarkastuskertomuksista, jotka koskevat viime vuotta.
Tarkastusvirasto kritisoi oikeastaan koko yritystukijärjestelmää. Kyse on isoista rahavirroista, joita TE-keskukset käsittelevät. 15 alueellista TE-keskusta jakaa tänä vuonna vajaat kolme miljardia euroa tukirahaa. Potti pitää sisällään lukemattomia rahoitusmuotoja.
Selvityskehotus
14 keskukselle
Virasto moittii TE-keskuksia pääasiassa siitä, että laskentatoimi ei kuvaa riittävän tarkasti toiminnan tuloksellisuutta eikä kustannusvastaavuutta. Toisin sanoen keskukset eivät ole riittävän hyvin esittäneet, mitä rahoilla on saatu aikaan ja millä hinnalla.
TE-keskuksilla on elokuuhun asti aikaa selvittää tarkastusvirastolle, mihin toimiin ne ovat ryhtyneet sisäisen valvonnan puutteiden ja maksullisen toiminnan epäkohtien korjaamiseksi. Kehotuksen ovat saaneet kaikki TE-keskukset Hämeen yksikköä lukuun ottamatta.
VTV on aiemminkin patistellut TE-keskuksia kohentamaan laskentatoimen valvontaa. Pitkäsen mukaan kehitystä on tapahtunut.
Tarkastusvirasto on kuitenkin jatkanut patisteluaan myös tänä vuonna. Maksullisten palvelujen seuranta retuperällä.
VTV on puuttunut myös puutteisiin maksullisen toiminnan kustannuslaskelmissa. Maksuperustelain mukaan tällaisesta toiminnan kuluista ja tuotoista on tehtävä laskelmat.
Maksullinen toiminta tarkoittaa yrityksille tarjottavia konsultointipalveluja. Yritykset maksavat omasta pussistaan niistä 20–30 prosenttia, eli kyse on valtion tukemasta neuvonnasta.
Tarkastusviraston mukaan TE-keskukset eivät ole esittäneet laskelmissa kaikkia kustannuksia. Siksi maksullisen toiminta näyttää todellista kannattavammalta.
VTV:n tarkastusneuvoksen Erkki Pitkäsen mukaan on mahdollista, että yrittäjät saavat palveluja alihintaan.
Kauppa- ja teollisuusministeriön neuvotteleva virkamies Ulla Oas ei allekirjoita epäilyä, että valtion tarjoamat palvelut vuotavat alihintaan yrityksille.
– Kustannusvastaavuuslaskelmat eivät täytä kaikkia maksuperustelain kriteerejä, hän kuitenkin myöntää.
Oas puolustautuu tarkastusviraston kritiikkiä vastaan sillä, että TE-keskukset joutuvat arvioimaan esimerkiksi palkkakustannuksia. Toisin sanoen kaikkia kustannuksia ei voi tarkasti selvittää suoraan kirjanpidosta.
Löysistä yritystuista ei ole todisteita
Oas ei usko, että TE-keskukset olisivat levitelleet rahoja maakuntiin hölläkätisesti.
– Huomautukset koskevat kirjanpitoa, eivät varsinaista toimintaa. Huomautukset ovat dramaattisempia kuin itse asia taustalla.
Erkki Pitkäsen mukaan tilintarkastus ei todista, että TE-keskukset olisivat jakaneet rahaa löyhin perustein.
– On vaikea selvittää, milloin mennään överiksi. Jos tapaus on selvä, voimme tehdä rikosilmoituksen, Pitkänen sanoo.
Oas on kuitenkin samaa mieltä tarkastusviraston kanssa siitä, että TE-keskusten pitää kehittää laskentatointaan.
– Tuottavuudelle ja taloudellisuudelle ei ole asetettu riittävästi tavoitteita, eikä niitä ole seurattu.
TE-keskuksia ohjaa kolme ministeriötä: kauppa- ja teollisuusministeriö, työministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö. Viime kädessä niillä on vastuu valvonnasta.











