Maatilojen pudotuspelissäotettiin lyhyt aikalisä
EU:n maatalousreforminkeskeneräisyyson hidastanuttilakoon jatilamääränmuutoksia
Suomalaisten maatilojen keskimääräinen tilakoko ylitti viime vuonna 30 hehtaaria ja maatilojen lukumäärä on nyt vajaat 74 000. EU-aikana tiloja on hävinnyt runsas 26 000, eli keskimäärin 3 300 tilan vuosivauhtia, mutta muutokset ovat hidastuneet viime vuosina keskeneräisen EU:n maatalousreformin vuoksi.
– Viljelijät ovat olleet viime vuodet odottavalla kannalla ja tämän vuoksi tilalukumäärä ei ole pudonnut valtavasti, kertoo maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (TIKE) tutkija Rami Rauhala.
Aikalisä on kuitenkin pian ohi, arvelee Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen professori Kyösti Pietola.
– Pidemmällä aikavälillä emme näe syytä sille, että kehitys pysähtyisi. Tilakoon kasvu tullee jatkumaan samaa tahtia.
Tilakoot kasvavat nopeasti kotieläintuotannossa, jossa tilojen lukumäärä alenee 10 prosentin vuosivauhtia.
Kyösti Pietolan mukaan peltoresurssista on ollut kova kilpailu voimaperäisillä kotieläinalueilla, kuten Etelä-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
– Näillä alueilla pellon hinta on noussut voimakkaasti.
Kotieläintuotantoa nostava karjankasvattaja tarvitsee lisää peltopinta-alaa täyttääkseen lannanlevitys- ja ympäristösäädökset.
EU-jäsenyyskiihdytti muutoksia
Tilojen määrän väheneminen alkoi jo ennen EU-aikaa, mutta PTT:n tutkimuspäällikön Panu Kallion mukaan EU-jäsenyys ei ole ainakaan hidastanut maatalouden rakennemuutosta.
– EU-jäsenyys alensi tuottajahintoja. Vaikka niitä kompensoitiin suorilla tuilla, ei se yrittäjämotivaatiota erityisesti lisännyt. Lopettajia on, koska maanviljelys ei ole kovin kannattava elinkeino.
Tilamäärä vähenee suurten ikäluokkien viljelijäpolven eläköityessä. Suomessa viljelijöiden keski-ikä on nykyisin yli 47 vuotta.
Lopettaville tiloille löytyy harvoin jatkajaa – maatilojen sukupolvenvaihdoksia on vuosittain vain 700.
Maatalouden osuus sekä kansantuotteesta että talouden työllisistä laskee jatkuvasti.
∇ Mainos ∇
