Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhde heikentyy yhä

Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhde jatkoi heikentymistään heinäkuussa. Tilastokeskuksen eilen julkistamien tietojen mukaan vientihinnat laskivat heinäkuussa 0,2 ja tuontihinnat nousivat 0,5 prosenttia. Tuontihintoja nosti erityisesti öljyn ja öljytuotteiden kallistuminen ja vientihintoja painoi paperituotteiden ja kemikaalien hintojen lasku.

Vuoden takaisesta tuontihinnat nousivat 0,5 ja vientihinnat laskivat 5,1 prosenttia. Vuoden 2000 lopun tasolta vientihinnat ovat laskeneet noin 15 ja tuontihinnat noin seitsemän prosenttia.

– Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhde heikkenee, Sampo Pankin pääekonomisti Tarja Heinonen toteaa.

– Useilla teollisuudenaloilla on maailmanlaajuista ylikapasiteettia, joka painaa vientituotteiden hintoja. Erityisesti elektroniikka-alan hintojen lasku syö sekä Suomen viennin arvoa että vähentää täkäläisen tuotannon kannattavuutta.

Heinonen näkee Aasian jo painavan teollisuustuotannon kannattavuutta muualla maailmassa.

– Tuoreet tiedot kertovat Aasian maiden tuotannon toipuvan vauhdilla sars-epidemian aiheuttamasta katkosta. Tilastoissa on jo nähtävissä orastavia merkkejä siitä, että Kiina vetää esimerkiksi amerikkalaisten yritysten tuotantolaitoksia Meksikosta.

Suomen tilannetta vaikeuttaa jonkin verran myös vahvistunut euro: vientihintaindeksi on painunut viime vuoden tammikuun 91,4 pisteestä 85,5 pisteeseen euron arvon noustua 0,84 dollarista 1,14 dollarin tuntumaan.

– Valuuttakurssi on vientihintojen laskussakin vain yksi osatekijä. Vaikka euro on heikentynyt jonkin verran alkukesän lukemista, ei siitä ole odotettavissa merkittävää parannusta vientihintoihin.

Hintakehitys huolestuttaa

Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen pitää ulkomaankaupan hintakehityksen suuntaa huolestuttavana, koska vaihtosuhteen heikentyminen vähentää kansantalouteen ulkomaankaupasta saatavaa tulovirtaa.

– Metsä- ja elektroniikkateollisuuden hintojen lasku on heikentänyt vaihtosuhdetta jo parin vuoden ajan. Kokonaisviennin arvo on noussut ja kasvattanut kansantaloutta, koska vientimäärien kasvu on korvannut yksikköhintojen laskun. Jos vaihtosuhde olisi parin vuoden takaisella tasollaan, olisi vientimäärän kasvu nostanut kansantalouden jakovaraa pari prosenttia nykyisestä, hän arvioi.

Euron kurssin vaikutusta vaihtosuhteeseen Tyrväinen pitää toissijaisena.

– Ruotsin ulkomaankaupan vaihtosuhde on Suomen tavoin heikentynyt viime vuodet, mutta Espanjan ja Saksan ovat kohentuneet. Vaihtosuhteen kehitys riippuu kunkin maan ulkomaankaupan rakenteista, ja valuuttakurssin kokonaisvaikutus vaihtelee maittain.