Korkotason uskotaan jatkavan maltillista laskua

Ison-Britannian keskuspankin eilinen päätös alentaa maan ohjauskorko 3,75 prosentista 3,5 prosenttiin yllätti Euroopan rahamarkkinat. Ennen päätöstä asetetut korkonoteeraukset ennakoivat sekä euroalueen että Britannian rahamarkkinakorkojen pysyvän suunnilleen muuttumattomina vielä pitkään ja molempien keskuspankeilta odotettiin pienehköjä ohjauskoron laskuja myöhemmin tänä syksynä, mutta suurimpien liikkeiden uskottiin olevan ohitse. Britannian hallituksen ilmoitus siitä, että kansanäänestystä eurojärjestelmään liittymisestä lykätään, on vähentänyt Britannian ja euroalueen korkotasojen lähentymistarvetta. Mikäli punnan eurojäsenyyden odotettaisiin toteutuvan, korkotasot lähestyisivät jo toisiaan.

Euroalueen korkotaso on historiallisen alhainen alueen suurimman eli Saksan talouden heikon tilanteen vuoksi. Mikäli Saksassa kesän aikana päätetyt talousuudistukset tehoavat sekä sen toipuminen alkaa tämän vuoden syksyllä ja kiihtyy parina seuraavana vuonna, alkavat korot todennäköisesti nousta lähemmäs Britannian tasoa joskus ensi vuoden syksyllä. Britannian korot taas ovat eurotasoa selvästi korkeammat ja talouden kasvuvauhti hidastumaan päin, mikä painaa korkoja alemmas. Keskuspankki on kuitenkin jarrutellut korkojen alenemista, koska pelkäsi sen lietsovan Britannian asuntomarkkinoiden ylikuumentumista.

Lontoon rahamarkkinat eivät eilisten libor-noteeraustensa perusteella laskettuna uskoneet Britannian ja euroalueen korkoeron juuri muuttuvan lähimmän vuoden aikana. Ne ennakoivat keskuspankkien alentavan ohjauskorkojaan vielä tänä syksynä ja korkotasojen säilyvän laskujen jälkeen jotakuinkin ennallaan pitkään. Noteerausten perusteella eilen 2,13 prosentissa olleen kuukauden eurokoron uskotaan sukeltavan syksyn aikana kahden prosentin tason alapuolelle ja kipuavan sen yli vasta ensi kevään. Kuukauden puntakoron taas ennakoidaan painuvan eilisen 3,64 prosentista 3,44 prosenttiin vuoden lopussa mutta palaavan 3,5 prosentin tuntumaan ensi keväänä.

Koronlaskupäätös ei tilannetta juuri muuttanut; libor-korkojen huomista tasoa ennakoivat talletuskorot laskivat päätöksen jälkeen noin 0,1 prosenttiyksikköä.

Keskuspankin haluttomuus laskea korkoja oli tärkeä peruste Britannian hallituksen alkukesän päätökselle siirtää emuratkaisuaan vielä joitakin vuosia. Vaikka pääministeri Tony Blair on avoimesti euromielinen ja haluaisi hoitaa jäsenyyden valmiiksi mahdollisimman nopeasti, talouden realiteetit suosivat odottamista. The Economist ennakoi äänestystä pidettäväksi vuosi seuraavien parlamenttivaalien jälkeen eli vuoden 2006 aikana. Jos Saksa on tuolloin pääsemässä vauhtiin, ovat rahamarkkinakorot todennäköisesti lähempänä toisiaan ja brittien helpompi tehdä euromyönteinen päätös.

Obligaatiomarkkinoiden noteerauksista päätellen britit odottavat punnan liittyvän euroon vasta tämän vuosikymmenen lopulla. Britannian ja Saksan kahden vuoden viitelainojen tuottoero oli eilen 1,4 prosenttiyksikköä, viiden vuoden 0,8 ja 10 vuoden 0,3 prosenttiyksikköä. Kahden muun euroalueen ulkopuolisen EU-maan, Ruotsin ja Tanskan, tuottoeroihin verrattuna puntaobligaatioiden tuotot puhuvat selvää odotuksista: Ruotsin kahden vuoden tuottoero on 0,8, viiden 0,6 ja kymmenen 0,5 prosenttiyksikköä ja Tanskan samat tuottoerot 0,3, 0,2 ja 0,15 prosenttiyksikköä.

Noteeraukset merkitsevät, että markkinat pitävät Tanskaa käytännössä jo euromaana sen kytkettyä kruununsa osaksi Euroopan valuuttakurssimekanismia. Ruotsin jäsenyyteen sisältyy epävarmuutta, joka vähenee parin seuraavan vuoden jälkeen, mutta Britannian kohdalla jäsenyyden arvioidaan varmistuvan vasta tämän vuosikymmenen lopulla. Siihen asti EU:n toiseksi suurin, ja viime vuosina suurista nopeimmin kasvanut talous yrittää tulla toimeen omalla valuutallaan.