Vierastyövoima ei ratkaise Suomen väestöongelmaa

Suomi oli 1900-luvun lopulle saakka työvoimaa vievä maa. Nyt suomalaiset ovat historiallisesti uudessa tilanteessa, sillä maassa on tulevaisuudessa yhä enemmän tekemätöntä työtä ja vähemmän tekijöitä.

Ratkaisut eivät ole helppoja. Matalapalkkaisilla palvelualoilla olisi tilaa vierastyövoimalle, mutta ulkomaisen työvoiman rekrytointi on vaikeaa: kaikki teollisuusmaat kilpailevat samoista työntekijöistä. Aihe puhutti myös Sitran juhlaseminaarissa viikon puolivälissä Turussa.

– Kyllä ulkomaisen työvoiman houkuttelu Suomeen on ratkaisu. En minä tiedä, miten se onnistuu. Jos minulla olisi vastaus, olisin ihan muissa hommissa, naurahtaa Pertti Paasio, sosiaalidemokraattien veteraanipoliitikko ja Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

Hänen mukaansa pitäisi miettiä, millaisessa maassa täällä jo asuvat ulkomaalaiset elävät.

– Meidän keskuudessamme jo nyt elävien, muita kulttuureja edustavien ihmisten suvaitseminen on eräs mittari siihen, että tänne ylipäätään kukaan viitsii tulla. Nyt ollaan siinä ja siinä, mihin suomalainen asenneilmasto alkaa kehittyä.

– On avainasemassa, miten hyväksi lapsiperheet tuntevat olonsa. Meidän pitää voida ajatella vähintään parin vuosikymmenen tähtäimellä. Myöskään mitään sellaista perhepolitiikkaa ei voida harjoittaa, joka poistaisi ulkomaalaispolitiikan välttämättömyyden, sanoo Paasio.

Maksutontakoulutusta

– Vierastyövoima on osittaisratkaisu, sanoo neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Parjanne sosiaali- ja terveysministeriöstä.

– On arvioitu, että ihmismäärien pitäisi olla niin käsittämättömän suuria, että tuskin vierastyövoimalla pystytään kokonaan korjaamaan väestön ikääntymistä ja väestörakenteen muutosta. Toisaalta heistä on vaikea kilpailla, koska kaikki Euroopan maat haluavat samaa, hän miettii.

– Monissa maissa houkutellaan opiskeluikäisiä ihmisiä tarjoamalla maksuton koulutus tai hyviä koulutusetuja. He tulevat opiskelemaan ja samalla he saavat käsityksen kulttuurista ja pääsevät siihen sisään. Sitten he kenties jäävät töihin. Se on minusta moraalisesti hyvä ratkaisu.

SuomestaEuroopan Amerikka

– Minä en usko suureen väestösiirtopolitiikkaan enkä pidä sitä toivottavana, sanoo tutkimuspäällikkö Mika Pantzar Kuluttajatutkimuskeskuksesta.

– Se on aina pettymys sellaisille ihmisille, jotka ajattelevat työvoimaa tavarana, että ihmiset eivät oikeastaan haluakaan muuttaa pois.

Hänen mukaansa on epätodennäköistä, että Suomi pystyisi houkuttelemaan suuria määriä ihmisiä.

– Mikä olisi palkitsevuus? Mikä Suomessa olisi niin makeeta? Toisaalta jos halutaan, niin voidaanhan Suomea ajatella kuten Yhdysvaltoja aikaisemmin maana, jossa uusilla ihmisillä on mahdollisuus aloittaa alusta. Yhdysvalloissa siirtolaiset olivat parempia amerikkalaisia kuin amerikkalaiset itse.

– Jotkut ajattelevat, että tuottavuutta voidaan korottaa niin paljon, että silloin kun tulee aito työvoimapula, joudutaan ajattelemaan radikaalisti, missä ihmisiä kannattaa ja voi käyttää. Silloin teknologia on yksi ratkaisu. Ei se kuitenkaan auta vanhoja ihmisiä, jos sairaaloihin laitetaan vaikka kuinka paljon teknologiaa.

Pantzar ei usko, että työtä pystytään enää lisäämään 35-vuotiaille lapsiperheiden vanhemmille. Sen sijaan työtä voisi siirtää työuran alkuun ja loppuun.

– Minusta ei ole huono asia, että ihmiset opiskelevat vasta tietynlaisen työuran jälkeen. On jotenkin huvittavaa, että kun menin korkeakouluun 19-vuotiaana, minulle kerrottiin johtamisen ongelmista ja tieteen filosofiasta. Minulla ei ollut koskaan ollut kokemuksia kummastakaan, hän hymyilee.

Työttömätensin töihin

– Olen eri mieltä ulkomaisen työvoiman tarpeellisuudesta. En näe sitä ihan oikeana, että tuodaan muualta työvoimaa, vaan pitäisi saada meidän työttömämme löytämään työpaikkoja. Siinä uudella hallituksella on kova työ, sanoo kauppaneuvos Satu Tiivola.

– Tiedän, että tätä mielipidettä vastustetaan, mutta ehdotan, että jokainen joka saa työttömyyskorvausta, tulisi työhön sillä rahalla, ja tekisi sen arvon verran tunteja, ei sen enempää. Kunhan ovat mukana työelämässä ja elämä on mielenkiintoisempaa, hän sanoo.

Vaikka työtä riittää, hallituksella ei Tiivolan mukaan riitä uskallusta.

– Työttömyys ei ole mikään saavutettu etu. Ei niin saa ajatella.

Korkeammat palkathoukuttelevat

– Minusta vierastyövoima on ainoa mahdollisuus. Kynnystä Suomeen pitää laskea mahdollisimman matalaksi, jos aiotaan saada pyörät pyörimään, sanoo toimitusjohtaja Peter Heinström Taidesäätiö Artibusista.

– Tässä on tämä ihmeellisyys, että tilanteessa, jossa meillä on edelleen korkea työttömyysaste, meillä on myös työvoimapula. Se ei kuitenkaan näy reaalimaailmassa, tiettyjä kapeikkoja lukuun ottamatta, sanoo viestintäjohtaja Håkan Nylund Vattenfallista.

– Suomessa tarvitaan houkuttelevaa ulkomaalaispolitiikkaa. Työttömyystilanne menee kyllä aika nopeasti ohi, mutta kun paha tilanne tulee päälle ja tarvitaan työntekijöitä, niin mitä sitten? Kuntasektorilla jo huomaa, että ei löydy työntekijöitä, sanoo Heinström.

– Kyllähän kuntasektorillekin löytyy työntekijöitä, jos maksetaan kunnon palkkaa. Ulkomaisen työvoiman tuonti tuo myös kustannuksia mukanaan. Ehkä on edullisempi laittaa enemmän euroja kuntatyöntekijän palkkaan kuin houkutella muualta ihmisiä, jotka pitää asuttaa, järjestää koulutusta ja niin edelleen. Ehkä tämä on ratkaistavissa kotimaisin keinoin, ehdottaa Nylund.