EKP tuskailee Euroopan eläkeuudistusten hitautta

Euroopan keskuspankki EKP arvostelee eurooppalaisten eläkejärjestelmien uudistuksia erittäin hitaiksi. Arvostelunsa EKP esittää huhtikuun lopussa julkaisemassaan viime vuoden vuosikertomuksessaan. Euroopan väestön ikääntymisestä koituvat talouden haasteet ovat laajasti esillä myös EKP:n tuoreimmassa kuukausikatsauksessa.

EKP on huolissaan Euroopan eläkevakuutusjärjestelmien kasvavista rahoitusvaikeuksista ja katsoo, että kansallisia eläkejärjestelmiä on kehitetty liian pienin askelin. Moni Euroopan maa on edelleen miltei puhtaassa jakojärjestelmässä, jossa eläkeläisten eläkkeet tulevat kokonaan työssäolevien maksamista eläkemaksuista.

Euroopan pitäisi EKP:n mielestä siirtyä huomattavasti nykyistä ripeämmällä tahdilla kohti rahastoivia eläkejärjestelmiä, joissa kasvava osa eläkkeistä maksetaan ennakkoon säästettyjen rahastojen tuotoista.

Suomessa on osittain rahastoiva eläkejärjestelmä, jossa eläkevakuutusmaksuista noin kaksi kolmasosaa jaetaan suoraan eläkkeensaajille ja yksi kolmasosa rahastoidaan tulevien eläkkeiden varalle. Ruotsin rahastointi on suunnilleen samaa tasoa kuin Suomen, mutta suurin osa Manner-Eurooppaa rahastoi selvästi Suomea vähemmän. Euroopan huippurahastoijat ovat Iso-Britannia ja Hollanti.

Väestön ikääntyminen aiheuttaa EKP:n mukaan paljon muitakin talousongelmia kuin eläkevakuutuksen rahapulan. Eläkkeellä olevat ikäluokat kasvavat nopeasti ja työssäkäyvä väestö hupenee samaan aikaan. Huoltosuhteen heikkeneminen tuntuu eläkejärjestelmän lisäksi koko julkisessa taloudessa, kun vanhusten- ja terveydenhuollon kustannukset kasvavat samaan aikaan kun verotulot supistuvat.

Yhteinen lääke ikääntymisestä koituviin talousongelmiin olisi EKP:n mielestä eläkeiän korottaminen erilaisin ikäihmisten työssäkäyntiä helpottavin ja kannustavin toimin. Toistaiseksi tällaisia on pankin mukaan toteutettu aivan liian laiskasti.

Nykyistä ripeämpi talouskasvu helpottaisi EKP:n mukaan ikääntymisen aiheuttamaa rahapulaa. Tässäkin keskuspankki antaa Euroopalle laiskanläksyä, sillä sen mukaan julkinen talous ei ole riittävästi tukenut talouskasvua.

Talouskasvun tukemisella keskuspankki tuskin tarkoittaa pelkästään julkisen talouden paisuttamista ja valtionvelan kasvattamista, vaan nykyistä suotuisampien kasvuolojen synnyttämistä. Toisaalta myös EKP:tä itseään on arvosteltu talouskasvun turhasta jarruttamisesta. Moni ekonomisti on arvostellut keskuspankkia liian hitaasta ja ennen kaikkea liian tiukasta korkopolitiikasta.

Eläkejärjestelmät potevat samoja rahoitusvaikeuksia kaikissa maailman ikääntyvissä maissa. Ikääntyminen merkitsee, että useimmat niin sanotut kehittyneet, vanhat teollisuusmaat joutuvat toteuttamaan eläkeuudistuksia. Muutospaineet olivat Maailman Eläkejärjestön (World Pension Association) huhtikuisen vuosikokouksen pääaihe Dublinissa.

Maailmanpankki arvioi kokouksessa, että jakojärjestelmät väistyvät rahastoivien järjestelmien tieltä. Toinen selkeä kehityssuunta on Maailmanpankin mukaan etuusperusteisten järjestelmien korvaaminen maksuperusteisilla järjestelmillä. Suomen mallin mukaisessa etuusperusteisessa järjestelmässä eläkkeen määrä on ennalta määrätty. Amerikkalaistyyppisessä maksuperusteisessa järjestelmässä eläkkeen määrä riippuu ennalta maksettujen maksujen ja sijoitustuottojen määrästä.

Muutokset ovat Maailmanpankin mukaan välttämättömiä, sillä vanhanmalliset jakojärjestelmät eivät kestä väestön ikääntymisestä koituvia paineita. Ilman eläkemenojen rahastoimista nykyisten jakojärjestelmien kustannukset voivat Maailmanpankin mukaan kohota jopa 50 prosenttiin palkoista. Nyt eläkemaksut ovat 15–30 prosenttia työssäkäyvien palkoista.

Maailmanpankki pelkää tuhoisia seurauksia, ellei jakojärjestelmiä muuteta rahastoiviksi tai eläkeikää kohoteta noin kymmenellä vuodella.

Ruotsin esimerkki on usein mallina eläkejärjestelmien uudistuksissa. Osittain rahastoivaan, etuusperusteiseen jakojärjestelmään otettiin kolme vuotta sitten mukaan palkansaajien henkilökohtaisiin eläketileihin perustuva maksuperusteinen osa. Samalla esimerkiksi elinajan odotteen muutokset tulivat osaksi eläkekertymän määräytymistä.

OECD arvioi tuoreessa raportissaan, että kehuttu eläkeuudistus sisältää sekin vielä parantamisen varaa. Raportti huomauttaa, että liian jyrkästi työntekijän iän mukana kohoavat eläkevakuutusmaksut rajoittavat iäkkäiden työntekijöiden työmahdollisuuksia.

Liian korkeat eläkevakuutusmaksut vähentävät työnantajien halua palkata ikäihmisiä töihin. Ongelma on OECD:n mukaan vakava, sillä Ruotsin väestö on länsimaiden iäkkäimpiä. Vuonna 2030 joka neljäs ruotsalainen on yli 65-vuotias. Seurauksena järjestö pelkää samaa ilmiötä kuin Maailmanpankki: julkiset kustannukset kohoavat ja verotulot supistuvat samaan aikaan.

OECD pitää välttämättömänä, että Ruotsi edelleen keventää eläkejärjestelmänsä kustannuksia ja muuttaa järjestelmän maksuja vähemmän työntekijän ikää painottaviksi. Ruotsin pitäisi lisäksi pystyä hillitsemään erittäin laajaa hakeutumista sairas- ja työkyvyttömyyseläkkeille. Keskimääräinen eläkkeellejäämisikä pitäisi saada taas nousuun, kun se nyt laskee laskemistaan.

Parannusehdotuksista huolimatta OECD suosittelee Ruotsin eläkeuudistusta esikuvaksi monille muille maille. Huhtikuussa järjestön laaja Belgia-maaraportti yllytti maata uudistamaan rahoitusvaikeuksiin ajautuva eläkejärjestelmänsä ja ottamaan mallia Ruotsista.