Haastaja vaihtaisiveronkevennyksetpalveluihin

Keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki saapuu haastatteluun flunssaisena. Olemuksessa ei ole merkkiäkään siitä haastajan terrierimäisyydestä, jolla Jäätteenmäki on television vaalitenteissä käynyt pääministerikilpailijoiden kimppuun.

Sosiaalidemokraattien puheenjohtajaa Paavo Lipposta Jäätteenmäki on piinannut muun muassa työttömyydestä, kokoomuksen puheenjohtajaa Ville Itälää taas liiallisesta veronkevennysinnosta, joka uhkaa vaarantaa yhteiskunnan hyvinvointipalvelut.

Vaikka vaalikeskustelut ovat toistaiseksi jääneet osin jankuttamisen tasolle, puolueiden välillä on talous- ja työllisyyspolitiikassa selviä eroja.

Keskusta korostaa hyvinvointipalveluiden turvaamista: luvassa on miljardi euroa lisää rahaa terveydenhoitoon, vanhuksille ja kouluille. Veronkevennykset ovat vasta toisella sijalla ja niitä on luvassa vain pienituloisille. Yli 1700 euroa tienaavien verotusta keskusta ei keventäisi vaalikauden aikana lainkaan.

Työttömyys ei Jäätteenmäen arvion mukaan laske pelkkien veronkevennysten turvin. Tarvitaan uusia keinoja, joista keskusta haluaisi panostaa erityisesti matalapalkkatyön tukemiseen. Se taas ei käy demareille.

Yritysverotuksessa Jäätteenmäki on uhannut jäädä kilpailijoidensa jyrän alle suhtautumisessa osinkojen kahdenkertaiseen verotukseen. Jäätteenmäki kuitenkin korostaa olleensa johdonmukainen verokannoissaan.

Omistajayrittäjien verotusta ei hänen mielestään missään tapauksessa saa kiristää. Sen sijaan pörssiyhtiöstä saatavien sijoitusosinkojen verotukseen voidaan Jäätteenmäen mukaan tavalla tai toisella puuttua. Malleja kuulemma löytyy.

Pien- ja perheyhtiöiden veronkorotusten torjuminen on Jäätteenmäelle keskeistä. Muilta osin Arvelan työryhmän esitys ei hänen mukaansa välttämättä jouda roskakoriin.

Puhutaan arvoista,ei euroista

Vaikka keskusta lupaa äänestäjille paljon kaikkea, Jäätteenmäki välttää menemistä kovin konkreettiselle tasolle. Hän ei halua joutua tilanteeseen, joka Esko Ahon aloittavalla hallituksella oli edessään vuonna 1991.

– Ennen vaaleja hoettiin vielä kuinka hyvä tilanne on. Kun Ahon hallitus vaalien jälkeen aloitti, odottamassa olivat jo valmiit menojen leikkauslistat. Ennen tarkkojen lupausten tekemistä haluamme tarkat tiedot talouden tilasta, Jäätteenmäki sanoo.

Ensimmäiset huolestuttavat oireet valtiontalouden odotettua heikommasta tilanteesta tulivat väistyvän valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.) suusta. Niinistö sanoi lehtihaastattelussa, että valtio joutuu tänä vuonna ottamaan lisää velkaa jopa yli miljardi euroa. Eduskunnan vajaat kaksi kuukautta sitten hyväksymässä budjetissa vaje oli vain runsaat 400 miljoonaa euroa.

Jäätteenmäen mielestä tämä osoittaa sen, kuinka mieletöntä on tehdä euron tarkkuudella laskelmia koko vaalikauden ajaksi. Piikki on suunnattu kokoomuksen Itälälle, joka on kaikissa mahdollisissa tilanteissa vaatinut keskustalta konkreettisia esityksiä.

– Meillä on todellisuustajuinen ja tarkkaan priorisointiin perustuvat ohjelma hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi, Jäätteenmäki vakuuttaa.

Keskustan vaaliohjelman hinta on 2,2–2,4 miljardia euroa. Pientuloisten palkkaveroaleen menee 500–700 miljoonaa euroa, hyvinvointipalveluihin miljardi euroa ja työnantajamaksujen kevennyksiin 500 miljoonaa euroa.

Hän myöntää, että kasvun tyrehtyminen ja työttömyyden kääntyminen kasvuun veisi pohjan keskustan ohjelmaltakin. Silloin saatetaan jopa joutua kaivamaan VM:n virkamiesten laatikoiden pohjilta uusia leikkauslistoja.

Kokoomuksen eurontarkka vaalilupausohjelma ei sytytä Jäätteenmäkeä.

– Ei pidä olla epärehellinen. Puhutaan mieluummin vaalien alla arvoista. Eurot tulevat talous- ja työllisyyskehityksen myötä.

Yrittäjille kevennyksiäsukupolvenvaihdoksiin

Keskustan vaaliohjelman toteuttamisen määrää kuitenkin viime kädessä työllisyyskehitys. Jokainen työttömyysprosentti on valtiolle 700 miljoonan euron hintainen – molempiin suuntiin.

Jäätteenmäen mielestä hallituksen veronkevennyksiin ja temppupolitiikkaan perustunut työllisyyspolitiikka ei ole riittävän tehokasta.

Keskusta luottaa voimakkaasti siihen, että työnantajan sivukulujen alentaminen matalapalkka-aloilla on täsmätoimi, jolla työttömyyslukuja kaunistetaan. Siksi valtiontalouden liikkumavarasta iso osa tulisi käyttää niin sanotun Holm–Vihriälä-mallin kokeilemiseen. Jäätteenmäki uskoo, että sen turvin syntyy 25 000–30 000 uutta työpaikkaa.

Yrittäjyyden tukeminen on toinen Jäätteenmäen avain parempaan työllisyyteen. Seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa 80 000 yrittäjää on jäämässä eläkkeelle. Yritysten sukupolvenvaihdosten onnistuminen on siten keskeistä myös työllisyyden hoidossa. Jäätteenmäki on valmis keventämään perintö- ja lahjaverotusta, tarkkoja lukuja hän ei tästäkään halua vielä luvata.