Tarkkailkaa poikkeavuuksia – ja arvostakaa niitä

Kääpää ei perinteisesti ole pidetty arvokkaana puhumattamaan tarpeellisena. Kääpähän on puun kyljessä sientä ja mutaatiota muistuttava eliö, jota on vaikea mieltää perinteisessä mielessä kauniiksi. Se jonka mielestä kääpä on tarpeeton rikkoessaan metsän harmoniset pystysuorat viivat, tekee kenties kuitenkin väärän tulkinnan. Kääpää voidaan pitää arvokkaana niin osana metsää kuin yleisemminkin.

Suomen johtavat kääpätutkijat määrittävät metsän pitkän aikavälin elinkelpoisuutta kääpämittauksilla. He väittävät, että jokainen kääpä on metsän luonnollisen monimuotoisuuden ja jatkuvan uudistumiskyvyn tärkeä osa, merkki ja mittatikku. Mitä enemmän ja erilaisempia kääpiä, sitä vastuskykyisempi metsä on puutauteja vastaan.

Samoin kuin puiden niin myös ihmisten elinympäristön voidaan katsoa tarvitsevan omia poikkeuksia harmoniasta, omia "kääpiään". Yksimielisyys ei aina johda parhaisiin lopputuloksiin, minkä takia yksimielisyyden takana olevan ajattelun kyseenalaistaminen on arvokasta.

Samalla tavalla kuin jokaisessa metsässä ei pidä kasvaa vain viivasuoria puita, yrityksen toiminnan virtaviivaistamisella on järkevä raja. Aina on kyettävä reagoimaan ympäristössä tapahtuviin äkillisiin trendimuutoksiin ja uudistumaan.

Suomalainen valtavirta suosi 1960-luvulla tehokasta metsätaloutta ja raskasta metalliteollisuutta, mutta pieni muista poikkeava ryhmä ihmisiä jaksoi puurtaa elektroniikan parissa. Sitten maailma muuttui, mobiili tietoyhteiskunta alkaa nyt olla arkipäivää. Vähän arvostettua valtavirran kyseenalaistamista ovat olleet myös avoin lähdekoodi ja sähköinen liiketoiminta, tulevaisuudessa kenties nanoteknologia.

Nytkin monessa organisaatiossa itää ideoita, joita valtaosa ihmisistä pitää vähintäänkin erikoisina. Nuo ideat voivat kuitenkin olla huomisen menestysbisneksiä. Siksi muiden joukossa olevia poikkeavuuksia kannattaa tarkkailla - ja myös arvostaa.

Kirjoittaja on töissä Jaakko Pöyry Consultingilla ja toimii myös dosenttina Helsingin Kauppakorkeakoulussa.