Kirjaudu ▼
 

Kesästä menee hohto, jos maaseutu kuolee

22.7.2002 (päivitetty 23.7.2002 06:00)
Anna Purna
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kesälomalla huomaa, miten kesäasukkaat elävöittävät ukkoutuneen ja akkautuneen maaseudun muutamaksi kuukaudeksi ennen syvää talviunta.

Sadepäivän ratoksi selasin internetistä Tilastokeskuksen ja muutamien tutkimuslaitosten tuottamaa tietoa maaseudusta.

Vuoteen 2030 mennessä Suomessa on eläkeläisiä 600 000 nykyistä enemmän, työikäisiä on 400 000 vähemmän ja lapsia 100 000 vähemmän. Tämä merkitsee suurta muutosta väestörakenteessamme.

Tilanne kärjistyy maaseudulla, koska muuttoliike etelään ja ennen muuta pääkaupunkiseudulle säilyy voimakkaana.

Arvioiden mukaan vanhan Uudenmaan läänin alueelle muuttaa 2030 mennessä 300 000 uutta asukasta, mikä tarkoittaa alueen väkiluvun lisääntymistä lähes 30 prosentilla. Samaan aikaan maaseutu menettää väestöstään paikkakunnasta riippuen 20-40 prosenttia. Nuoret ja etenkin naiset lähtevät. Vanhukset ja laiskat kouluttamattomat aikamiespojat jäävät. Kaikkein vaikein tilanne tulee olemaan Lapissa, jossa jokaista kymmentä työikäistä kohden on 25 eläkeläistä.

Kun minun sukupolveni tuottamat lapset menevät kesäasunnoilleen omien perheidensä kanssa, heidän on turha etsiä leikkikavereita paikallisen väestön perheistä. Lasten lukumäärä vähenee selvästi kaikkialla muualla paitsi pääkaupunkiseudulla.

Maaseudulla ei myöskään ole enää nykyisiä pysyviä palveluja. Ikääntyviä vakinaisia asukkaita voidaan palvella ja hoitaa vain suurimmissa kuntakeskuksissa. Kun väestökehitys ei pysty ylläpitämään kannattavaa ja toimivaa elinkeinorakennetta, edessä on maksullistenkin palvelujen kuihtuminen. Vaikeimmassa asemassa näyttäisi olevan Kainuu.

Maaseudun ikääntyminen johtaa kansantaloudellisesti hankalaan tilanteeseen. Sosiaali- ja terveysmenojen osuus kasvaa ratkaisevasti maaseudun kunnissa, joissa ei ole työikäistä ja verotuloja tuottavaa väestöä. Se merkitsee alueellisten tulonsiirtojen kasvamista, mikä taas johtaa voimakkaaseen poliittiseen keskusteluun.

Yhtenä puheenaiheena tulee olemaan maaseudun pitäminen ympärivuotisesti asuttuna eli vanhusten oikeus asua synnynseuduillaan. Kun tämä yhdistetään Uudenmaan voimakkaaseen kasvuun ja palvelukysynnän räjähtämiseen, edessä on vakavia yhteiskuntapoliittisia ongelmia.

On myös oletettavaa, ettei ikääntynyt maaseudun kantaväestö pysty tuottamaan kesäasukkaiden tarvitsemia mökkihuoltoon liittyviä peruspalveluja. Tämä edellyttää uusyrittäjyyden syntymistä maaseudulle Lapin lomakylien tyyliin. Jos maaseudun kesäkuntiin ei muuta uusia ihmisiä, kesäasumisen olemus muuttuu ratkaisevasti.

Tilastot kertovat myös toisesta mielenkiintoisesta kehityksestä, joka vaikuttaa maaseutuun.

Pelkästään Uudellamaalla on 30 vuoden kuluttua 100 000 nuorta eläkeläistä, jotka ovat lopettaneet työnteon selvästi alle 65-vuoden iän. He ovat aktiivisia lomapalvelujen käyttäjiä. Elleivät he saa haluamiaan asioita Suomesta, matkailun ja lomanvieton suunta kääntyy yhä enemmän ulkomaille esimerkiksi Espanjan palvelujen pariin.

Maaseutu on mielenkiintoinen tilastollinen ilmiö, jota ei voi tuoda eikä sitä voi viedä mihinkään. Jos ilmiö kuihtuisi, kesästä menisi hohto.

Nimimerkki on markkinatietolähde.

∇ Mainos ∇
22.7.2002 (päivitetty 23.7.2002 06:00)
Anna Purna
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentoi

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä