IFRS-tilinpäätös velvoittaa tuhansia uusia yrityksiä

Enronin ja Worldcomin tapaukset ovat herättäneet keskustelua, voisivatko vastaavat ilmiöt esiintyä myös Suomessa. Keskustelua käydään myös siitä, ovatko säännökset ja niiden valvonta meillä ajan tasalla.

Tilinpäätöksiä, arvopaperimarkkinainformaatiota ja tilintarkastusta kehitetään Euroopassa jatkuvasti, vaikkei tilinpäätösskandaaleita sattuisikaan, tosin joskus kohua herättäneet tapaukset panevat vauhtia uudistuksiin. Tämä käy hyvin ilmi Euroopan komission toimenpiteistä. Komissio on reagoinut ripeästi Enronin tapaukseen ja kiirehtinyt useiden EU-tasoisten lainsäädäntötoimien toteutusta, jotta sijoittajien luottamus saataisiin turvattua.

Eurooppalaisten tuskin tarvitsee potea syyllisyyttä Enronin ja Worldcomin tapausten vuoksi, mutta heidän on puolustettava arvopaperimarkkinoiden toimintaa. Säännösten lisäksi kehitetään arvopaperimarkkinoiden, tilinpäätösten ja tilintarkastajien valvontajärjestelmiä.

Valvonnan kehittämisessä ongelmana on, että länsimainen markkinatalous vierastaa raskaita valvontajärjestelmiä, jotka usein liitetään totalitaarisiin yhteiskuntajärjestyksiin ja suunnitelmatalouksiin. Tosiasia kuitenkin on, että länsimainenkin markkinatalous kärsii valvonnan puutteista niin sanotuilla säännellyillä toimialoilla. Elinkeinotoimintaa säännellään niillä aloilla, joiden valvontaa pidetään yhteiskunnallisesti tarpeellisena. Hyvä esimerkki ovat arvopaperimarkkinat, jotka eivät toimi ilman yhteisiä pelisääntöjä ja niiden tehokasta valvontaa.

Keskeinen lähiaikojen taloushallinnon uudistus Euroopassa on IFRS-tilinpäätösten pakollinen (nykyisin vielä IAS-standardien) käyttöönotto julkisesti noteeratuissa yhtiöissä vuodesta 2005 alkaen. Uudistus lisää myös yrityksiin kohdistuvaa valvontaa.

IFRS-standardien asetuksen käyttöönoton seurauksena tilinpäätöksen laatijoiden, tilintarkastajien ja viranomaisten on opeteltava paljon uusia asioita, sillä Euroopan komission mukaan Euroopassa 7 000 uudelle yritykselle tulee velvollisuus laatia IFRS-tilinpäätös, kun IAS-tilinpäätös velvoittaa 275 yritystä.

Suomessa IAS-tilinpäätöksen laatii nykyisin vain kolme yritystä. Vuodesta 2005 lähtien ainakin 150 julkisesti noteerattua yritystä on velvollinen laatimaan ja julkaisemaan IFRS-tilinpäätöksen.

Yritysten IFRS-tilinpäätösten laillisuutta valvomaan perustetaan kansallinen valvontaviranomainen. Kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa syksyllä virkamiestyöryhmän selvittämään, miten valvonta on toteutettava. Uusi valvontaorganisaatio voidaan perustaa esimerkiksi Rahoitustarkastuksen tai kauppa- ja teollisuusministeriön yhteyteen.

Hanke ei ole aivan vähäinen. Toimiva valvonta edellyttää uskottavia resursseja ja asiantuntijoita, joita on vähän. Samat kysymykset ovat esillä muissakin EU-maissa.

Tilinpäätösten valvontaorganisaatioiden luominen Euroopassa on nähtävä myös osana Euroopan komission pyrkimyksiä saada IAS-tilinpäätökset hyväksytyiksi USA:n arvopaperimarkkinoilla eli New Yorkin ja Nasdaqin pörsseissä.

Suomessa tilintarkastajien valvonta toteutuu siten, että Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta hyväksyy ja valvoo KHT-tilintarkastajia ja KHT-yhteisöjä. Alueellisten kauppakamarien tilintarkastusvaliokunnat hyväksyvät ja valvovat HTM-tilintarkastajia ja HTM-yhteisöjä.

Kauppakamarit valvovat, että hyväksyttyjen tilintarkastajien ammattitaito ja muut hyväksymisedellytykset säilyvät. Valvonta tapahtuu jälkikäteen pistokokein tai esimerkiksi kanteluiden ja julkisuudessa esiintyneiden epäilyjen perusteella.

Keskuskauppakamarien keräämien tietojen mukaan KHT- ja HTM-tilintarkastajat tekevät Suomessa vuosittain yli 100 000 lakisääteistä tilintarkastusta. Lisäksi heillä on vähintään yhtä paljon muita tehtäviä. Näin laajaa toimintaa ei voi eikä edes tarvitse valvoa kattavasti jälkikäteiskontrollin keinoin, esimerkiksi valvomalla tilintarkastajien tarkastamia tilinpäätöksiä, vaan valvonnassa on käytettävä ennakoivia ja systemaattisia keinoja.

Tilintarkastustoiminnan valvonnassa painopiste on äskettäin siirretty laadunvarmistusjärjestelmien kehittämiseen yhteistyössä KHT-yhdistyksen ja HTM-tilintarkastajien yhdistyksen kanssa. Tähän velvoittaa myös Euroopan komission suositus vuodelta 2000.

Tilintarkastajien valvontaa selvittää kauppa- ja teollisuusministeriön juuri asettama asiantuntijatyöryhmä. Se pohtii muun muassa tilintarkastuslain riippumattomuusvelvollisuutta ja yritysten tilintarkastusvelvollisuutta koskevien säännösten muuttamista professori Risto Nuolimaan johdolla.

IFRS-tilinpäätösten valvonta menee päällekkäin tilintarkastajien valvontatehtävän sekä kauppa- ja teollisuusministeriön, Rahoitustarkastuksen ja kauppakamarilaitoksen valvontatehtävien kanssa. Päällekkäisvalvonnan haitat ja kustannukset on minimoitava. Parhaat asiantuntijat on sijoitettava tekemään tilinpäätöksiä, ei valvomaan niiden tekemistä tilintarkastajien lisäksi.

Kirjoittaja on Keskuskauppakamarin tilintarkastusosaston päällikkö.