Kirjaudu ▼
 

Ay-liike haluaa ulkomaalaisten työehtojen valvonnan tupo-pöytään

Ammattiyhdistysliike pelkää EU:n itälaajentumisen lisäävän työehtorikkomuksia
Riikka Lönngren
26.6.2002 (päivitetty 27.6.2002 06:00)
0

Rakennusliiton puheenjohtaja Pekka Hynönen esittää, että ulkomaisen työvoiman käytön valvonta voitaisiin kytkeä ensi syksyn mahdollisiin tulopoliittisiin neuvotteluihin.

– Tällä hetkellä työministeriön asettama työryhmä selvittää ulkomaalaisten työehtoja ja niiden valvontaa. Mielestäni tämän voisi hyvin kytkeä tupoon. Jos tupo käynnistyy kolmikantaisesti, olisi hyvä sopia miten ulkomaalaisten valvontajärjestelmää uudistettaisiin, Hynönen selvittää.

Työministeriö on asettanut keväällä työryhmän miettimään ulkomaalaisten työehtoja ja valvontamekanismeja. Ryhmän olisi tarkoitus saada urakka päätökseen tämän vuoden loppuun mennessä.

Hynösen mukaan laittoman ulkomaisen työvoiman käyttö on ongelma, joka pitää ratkaista ennen Euroopan Unionin laajentumista itään.

– Valvontamekanismi on riittämätön. Yleissitovuus sääntelee kyllä työoloja, mutta kunnon kontrollijärjestelmä puuttuu. Tilanne on totta kai vielä pahempi järjestäytymättömien yritysten piirissä, Hynönen kertoo.

EU:n laajenemisen myötä työlupia ei enää tarvita ja Hynösen mukaan tämä johtaa siihen, että Itä-Euroopasta virtaa entistä enemmän halpaa vuokratyövoimaa Suomen markkinoille.

Rakennusalalla ulkomaalaisten työehtojen poljenta on ollut ongelma jo pitkään. Myös Merimies-unioni on taistellut ulkomaista halpatyövoimaa vastaan. Metallisektorilla ja palvelualoilla ongelma on tiedostettu, tuoreimpana esimerkkinä Finnairin lentoemäntien ja stuerttien kiista aasialaisen työvoiman käytöstä.

Myös PAM keskustelun kannalla

Palvelualojen ammattiliitto (PAM) teetti metalli- ja rakennusliiton kanssa viime talvena selvityksen siitä, miten eri kontrollijärjestelmät vaihtelevat maittain.

– Suomessa valvonta toimii tutkimuksen mukaan huonosti. Mikäli tupo-neuvotteluja käydään, se tarjoaa hyvän mahdollisuuden keskustella myös laittomasta ulkomaista työvoimasta ja näiden työehdoista, PAM:n varapuheenjohtaja Jorma Kallio kertoo.

Kallion mukaan ulkomaalaisella halpatyövoimalla keinottelua on ollut jo pitkään. 1990-luvulla ongelmana olivat etniset ravintolat, jotka toivat halpaa työvoimaa Aasiasta - nykyään ongelmia on siivousalalla ja kaupassa.

Kallio nimeää ammattiliittojen mahdollisiksi taisteluaseiksi ja tupo-pöydän aiheiksi sen, että ay-liike saisi esimerkiksi tietoa työntekijöiden työehdoista sekä mahdollisuuden nostaa kanne työehtojen laiminlyömisestä ilman, että työntekijän tarvitsee sitä tehdä.

Teollisuuden ja työnantajien keskusliitossa järjestöjen kanneoikeuteen on suhtauduttu varauksella. Osastopäällikkö Risto Alangon mukaan mahdollisia tupo-keskustelun aiheita on mietittävä vasta sitten kun mahdolliset neuvottelevat käynnistyvät. Hänen mukaansa ulkomaalaisten työehdot ja niiden on valvonta on järjestetty melko hyvin, mutta jos tarvetta ilmenee, asioista voi neuvotella.

∇ Mainos ∇
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentoi

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä