Pitkä, kuumafestivaalikesä
Kesäfestivaaleilla ei olla köyhiä eikä kipeitä.Rahat uppoavatkyllä jonnekin, muttaeivät välttämättäjärjestäjän kukkaroon.
Kultaisilla 1960–80-luvuilla rockfestivaaleja kiertäneet nykynuorison vanhemmat eivät syystä tai toisesta laske omia lapsiaan festivaalialueiden telttoihin yöpymään.
– On todella hämmästyttävää, millaisia rahamääriä nuorisoikäiset kesätapahtumavieraat kuluttavat. Käytössä on omien lisäksi tuntuvasti vanhempien rahaa. Nykyinen rock-kansa yöpyy hotelleissa, sanoo Suomen kesätapahtumia tarkastellut tutkija Timo Cantell.
Cantellin mukaan rockväki käyttää festivaalipaikkakunnalla hyvinkin yhtä paljon rahaa kuin oopperaväki Savonlinnassa tai tangoharrastajat Seinäjoella.
Sorakuoppa on festivaalin järjestämispaikkana looginen. Cantellin mukaan esimerkiksi Turku on hyvä näyte paikasta, jossa laadukkaat festivaalit keräävät rahaa, mutta tulot eivät päädy järjestäjille. Turku järjestää sekä Ruisrockia ja Down By The Laituri -kaupunkifestivaalia, mutta menetti Koneisto-festivaalin Helsingille.
– Ihmiset tulevat Turkuun, mutta eivät välttämättä laita penniäkään rahaa maksullisiin tapahtumiin. Väki hengaa festivaalialueen ulkopuolella. Ehkä tällaiset hiekkakuoppafestivaalit tähtäävätkin siihen, että kaikki rahat joudutaan käyttämään festivaalialueella, Cantell miettii.
– Jossain tapauksissa kunnilta puuttuu kokonaisvaltainen käsitys siitä, millaisia festivaalin taloudelliset vaikutukset ovat. Vaikka valtuusto saakin käsiteltäväkseen taas kerran niin ja niin paljon tappiota tuottaneen festivaalin, sittenkin talousalue on kerännyt hyödyn. Se vain ei päädy festivaalijärjestäjien kukkaroon.
Tyypillinen festivaalivieras on koulutettu kaupunkilainen. Cantellin mukaan pääkaupunkiseudulta ja yliopistokaupungeista tulee huomattava osa kesätapahtumien yleisöstä. Hän vertaa kahta suunnilleen samankokoista kaupunkia, Jyväskylää ja Poria.
– Jyväskylässä festivaaliyleisöstä osa on aina oman kaupungin väkeä, mutta Porissa huomattavasti harvemmin. Koulutus on yksi merkittävä tekijä selittämään, miksi ihmiset ovat kulttuurista kiinnostuneita.
Vaikka suurin osa kesätapahtuman yleisöstä tulee tapahtuman omalta talous-alueelta, pääkaupunkilaisten määrä on huomattava.
– Ilman pääkaupunkiseudun yleisöä merkittävä osa suomalaisista kesätapahtumista menettäisi huomattavan osan yleisöpohjaansa. Kuhmon kamarimusiikkifestivaalin yleisöstä jopa puolet saapuu pääkaupunkiseudulta.
– Festivaalivieraat viipyvät Kuhmossa tutkimusten mukaan keskimäärin viisi päivää. Ilman kamarimusiikkifestivaalia ihmiset tuskin viipyisivät visiitillä niin pitkään.
Tapahtuma kiinnostaa, muut nähtävyydet eivät. Kesätapahtuman vieraat ovat Cantellin huomioiden mukaan yllättävänkin vähän kiinnostuneita muusta paikkakunnan kulttuuritarjonnasta. Siinä olisi hänen mukaansa kuntien matkailuvastuullisille miettimisen paikka.
Suomessa järjestetään tänä kesänä noin 1 500 kesätapahtumaa. Ammattimaisia festivaaleja järjestetään noin 15 kappaletta miljoonaa asukasta kohti. Esimerkiksi Britanniassa määrä jää noin kahdeksaan.
∇ Mainos ∇
