Ilmarinen ajoi OKOa ja Pohjolaa yhteen viimeiseen asti

Osuuspankkiryhmän ja vakuutusyhtiö Pohjolan liittoutumispyrkimykset jatkuivat viime vuonna luultua pidempään. Työeläkevakuuttaja Ilmarinen ehdotti vielä viime toukokuussa pörssinoteeratun OKOn ja Vahinko-Pohjolan yhdistämistä. Taloussanomien saamien tietojen mukaan Ilmarinen teki fuusioehdotuksensa vajaa kuukausi sen jälkeen, kun OP-leirin henkivakuutusyhtiö Aurumin ja Suomi-yhtiön pitkään valmisteltu yhdistäminen oli epäonnistunut.

Osuuspankkien keskuspankki OKOn ja Pohjolan fuusion kariuduttua Osuuspankkiryhmä tarjosi muille liittouman suuromistajille puolikasta omasta pankkiiriliikkeestään Opstockista. Pohjola kuitenkin aloitti neuvottelut investointipankki Conventumin ostamisesta.

Kilpailevien henkivakuutusyhtiöiden sulauttaminen oli keskeinen osa Pohjolan silloisten suuromistajien eli Osuuspankkiryhmän, Ilmarisen ja Suomen vuoden 1999 lopulla tekemää suunnitelmaa. Siitä huolimatta Pohjolan suurin omistaja Ilmarinen ajoi vielä viime vuoden huhti–toukokuun vaihteessa mallia, jossa pörssinoteerattu OKO ja Pohjola olisi yhdistetty. Ehdotus kaatui kuitenkin siihen, että OKOn pääomistajat eli osuuspankit eivät halunneet jäädä vähemmistöomistajaksi omassa keskuspankissaan.

– Kyllä me kävimme kaikkia mahdollisia ajatuksia ja rakennelmia läpi. Ydinongelma oli kuitenkin siinä, että yhteistyöryhmällä ei olisi saanut olla keskenään kilpailevia toimintoja. Aina viime kädessä se tähän henkiyhteistyöhön kääntyi ja kariutui, asiaa arvioi jälkikäteen Ilmarisen toimitusjohtaja Kari Puro.

Kyllästyttyään epäonnistuneisiin neuvotteluihin OP-leirin kanssa Ilmarinen ja Suomi aloittivat toukokuussa 2001 neuvottelut investointipankki Conventumin ostamisesta ja yhdistämisestä Pohjola-ryhmään. Peter Fagernäsin Conventum oli jo syksyllä 2000 ilmoittanut Pohjolan hallitukselle olevansa myynnissä. Conventumissa Pohjolaa kiinnosti erityisesti varainhoito.

– Tätä varainhoidon ja henkivakuutuksen synergiaa lähdettiin hakemaan muualta, kun osuuspankkiyhteistyö ei edennyt Ilmarisen ja Suomen toiveiden mukaan. Kuvio poikkesi selkeästi siihen mennessä paalutetuista asetelmista: Pohjola on selkeästi vahinkovakuuttaja eli miten investointipankki sopii siihen kuvioon, eräs tilannetta läheltä seurannut kertoo.

Pohjolan omistajien sisäpiiri pohti myös Conventumin yhdistämistä Suomi-yhtiöön. Sisäpiiriin kuuluivat Ilmarisen toimitusjohtaja Kari Puro ja sijoitusjohtaja Eero Heliövaara sekä Suomi-yhtiön toimitusjohtaja Eino Halonen.

Opstock oli tarjolla

Pohjolan kumppaniksi

OKO–Pohjola-fuusion tyrmäämisen jälkeen Osuuspankkiryhmä yritti jatkaa Pohjola-yhteistyötä. Taloussanomien saamien tietojen mukaan pankki tarjosi muille suuromistajille puolikasta pankkiiriliike Opstockista. Tarjous ei kuitenkaan enää toukokuun puolivälin korvilla herättänyt vastakaikua.

Ilmarisen Puro kiistää, että Opstock ja Conventum olisivat olleet vaihtoehtoisia ratkaisuja.

– Conventum ei ollut vaihtoehtoinen malli vaan se tuli sen jälkeen, kun oli todettu ettei tästä päästä eteenpäin. Pohjolassa oli lisäksi väliaikainen johto ja sekin asia piti ratkaista.

Puron mukaan Conventumista ruvettiin neuvottelemaan vasta kun kaikki yhteistyömallit Osuuspankkiryhmän kanssa oli jo selvitetty.

– Kun Pohjola–OP-yhteistyöstä ei tullut mitään, Pohjolassa alettiin miettiä muita vaihtoehtoja.

13. kesäkuuta Pohjola kertoi ostaneensa investointipankki Conventumin. Kauppahinta oli 267 miljoonaa euroa ja se maksettiin osakevaihdolla. Samalla kerrottiin, että uuden Pohjolan toimitusjohtajaksi nousisi Ilmarisen Eero Heliövaara ja hallituksen puheenjohtajaksi Conventumin pääomistaja Peter Fagernäs.

– Conventumilla ei ole mitään, mitä meillä ei olisi ollut. Kun saimme kolme viikkoa sitten (ennen kaupan julkistamista) tietää fuusioaikeista, torjuimme ajatuksen välittömästi, Osuuspankkiryhmän pääjohtaja Antti Tanskanen sanoi välittömästi kaupan julkitulon jälkeen.

Osuuspankkiryhmässä ihmeteltiin silloin, miksi Conventum-ratkaisu runnottiin läpi niin hirveällä kiireellä.

– Ei siinä mitään erityistä kiirettä ollut muuta kuin se, että Pohjolan tilanne kaipasi ratkaisua: siellä oli väliaikainen johto ja yhtiö oli sellaisessa tilanteessa, ettei sitä kehitetty, Kari Puro sanoo.

– Heliövaaralla ja Halosella oli kiire, että jotakin täytyy tapahtua ja saada aikaiseksi. Muuten vesi seisoo eikä homma kulje, eräs toinen tilannetta seurannut arvioi.

Joidenkin asiasta perillä olevien tahojen mukaan Opstockin ja Pohjolan yhdistäminen kaatui siihen, että kilpaileville henkiyhtiöille olisi tullut sama varainhoitaja.

Toiset taas kertovat, että hanke kariutui johtajakysymykseen: Heliövaaralle piti löytää johtajapaikka ja Heliövaara halusi Fagernäsin aisaparikseen.

Conventum-kauppa

hajotti Pohjolan pelastajat

Päätös ostaa Conventum ja investointipankista maksettu kauppahinta oli viimeinen niitti Osuuspankkiryhmän, Ilmarisen ja Suomi-yhtiön joulukuussa 1999 aloitetulle yhteistyölle. Liittolaiset löysivät toisensa, kun Sampo yritti vallata Pohjolaa ruotsalaiselta Skandialta ostamillaan Pohjolan-osakkeilla.

Osuuspankki–Ilmarinen–Suomi-rintama onnistui pelastamaan Pohjolan Sammolta, mutta epäonnistui yrityksessä yhdistää päällekkäisiä toimintojaan uudeksi voimakkaaksi kotimaiseksi finanssileiriksi. Suurimmaksi kannoksi kaskessa nousi henkiyhtiöiden, Aurumin ja Suomi-yhtiön omistaman Henki-Pohjolan yhdistäminen.