Kirjaudu ▼
 

Kuolinpesä kaipaa verosuunnittelua

Kuolinpesä ja sen osakkaat maksavat monen monta veroa. Perintöverot tulevat maksuun osakkaille. Kiinteistön tai metsän myynnit verotetaan kuolinpesästä. Asunnon hallinta-oikeuden pidättänyt leski vastaa yksin kiinteistöverosta. Jakamattomana kannattaa yleensä pitää varakkaiden osakkaiden varakas pesä.
21.2.2002 (päivitetty 23.2.2002 06:00)
Mika Talviaro
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kuolinpesä syntyy perittävän kuollessa. Pesän osakkaita ovat kuolleen henkilön perilliset sekä yleistestamentinsaajat. Leski on kuolinpesän osakas osituksen toimittamiseen saakka. Puhekielessä kuolinpesää kutsutaan usein perikunnaksi.

Perintöverotus toimitetaan verotoimistoon toimitetun perukirjan perusteella.

Perintöverot määrätään kullekin osakkaalle erikseen. Leski maksaa perintöveroa ainoastaan silloin, kun hän saa omaisuuden testamentilla tai kun kuolleella puolisolla ei ollut omia lapsia eli rintaperillisiä.

Vuotuisessa verotuksessa kuolinpesä on erillinen laskentayksikkö edellyttäen, että kuolinpesässä on vähintään kaksi osakasta.

Pesän tulot ja menot sekä varallisuus verotetaan pelkästään kuolinpesästä. Osakkaille pesän tuloja ei jaeta. Kuolinpesän osakkuus ei siten nosta perillisen omaa palkkatulojen veroprosenttia. Se ei vaikuta myöskään hänen verotettavaan varallisuuteensa.

Vainajan kuolinvuodelta verotus toimitetaan samoin kuin jos tämä olisi elänyt vuoden loppuun asti. Vainajan tulot ja menot ilmoitetaan joko veroilmoituksessa tai veroehdotuksessa, jonka joku kuolinpesän osakkaista allekirjoittaa.

Mikäli kuolinpesällä on tuloja vielä kuolinvuoden jälkeen, on seuraaviltakin vuosilta annettava veroilmoitus.

Ansiotuloja ansaitseva kuolinpesä kannattaa yleensä pitää jakamattomana. Pesän erillinen verottaminen on edullista ainakin sellaiselle osakkaalle, jolla on omia palkkatuloja.

Ansiotuloa kuolinpesälle voi kertyä pesän harjoittamasta elinkeinotoiminnasta sekä avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön osakkuudesta. Verotuksessa kuolinpesän elinkeinotoiminta on kuitenkin rajoitettu kuolinvuoteen ja sitä seuraaviin kolmeen verovuoteen.

Jakamattomuus ei vaikuta verotukseen, kun kuolinpesä on osakeyhtiön osakas. Verokonsultti Petri Mannisen mukaan tämä johtuu kuolinpesän ja sen osakkaan yhtäläisestä verokannasta.

– Jos kuolinpesä saa osinkotuloja, jotka verotetaan kiinteän 29 veroprosentin mukaan, jakamisella tai jakamattomuudella ei ole merkitystä kuin varallisuusverotuksessa, Manninen sanoo.

Kuolinpesän tappiollisista kaupoista on muistettava, etteivät ne ole enää jaon jälkeen vähennyskelpoisia. Kuolinpesän osakas ei siten voi vähentää pesän tappiollista osakekauppaa voitosta, joka hänelle on syntynyt jaossa saadun perintömökin myynnistä.

Varallisuusverotuksessa kuolinpesä on edullista pitää jakamattomana silloin, kun osakkaiden omat varat ylittävät tai tulisivat jaon jälkeen ylittämään 185 000 euron verorajan. Varallisuusveroa maksava varakas pesä kannattaa sen sijaan jakaa osakkaille verottomiin osuuksiin.

Esimerkiksi verotusarvoltaan 100 000 euron kuolinpesä on syytä jättää jakamatta kahden perillisen kesken, mikäli osakkaiden omat varallisuudet ennen jakoa ovat 135 000 euroa tai enemmän. Muhkean 350 000 euron kuolinpesän jakaminen kahteen 175 000 euron osuuteen sitä vastoin muuttaa verollisen perintöomaisuuden verottamaksi, ellei osakkailla ole juurikaan muuta varallisuutta.

Stonetax Oy:n verokonsultti Petri Manninen kertoo, että myös miljoonapesä voi joskus välttyä varallisuusverolta.

– Ellei kuolinpesässä ole veronalaisia tuloja, varallisuusveroa ei laiteta maksuun, vaikka pesän varat ylittäisivät verorajan. Tämä perustuu verotuksessa noudatettavaan 70 prosentin kattosääntöön.

Pitkään jakamattomana pidettävälle kuolinpesälle Manninen suosittelee pelisääntöjen kirjallista sopimista osakkaiden kesken. Kirjanpitoa ei välttämättä tarvitse pitää, mutta pesän maksuliikenne olisi hyvä hoitaa kuolinpesän tililtä. Tiliotteet ja tositteet on hyvä säilyttää erimielisyyksien varalle.

– Mikäli kuolinpesä on vuosikymmeniä jakamatta, osakkaiden ja pesän rahat saattavat mennä sekaisin. Lisäksi voi käydä niin, että joku osakkaista kuolee. Näin kuolinpesä saattaa olla osakkaana toisessa kuolinpesässä.

Metsäverotuksessa kuolinpesää voi hyödyntää oivallisesti. Verosuunnittelun mahdollistavat kaksi rinnakkaista metsäverojärjestelmää, jotka ovat pinta-alaperusteinen verotus tai puun myyntitulon verotus.

Pinta-alaperusteisessa järjestelmässä metsän kasvu on laskennallista vuotuista tuottoa, jota verotetaan omistajansa ansiotulona. Puun myyntitulon verotus perustuu todellisiin kauppoihin, joista kannetaan kiinteä 29 prosentin pääomatulovero.

Mikäli perittävä oli valinnut pinta-alaverotuksen, myös kuolinpesää verotetaan tämän järjestelmän mukaan. Perittävän valitsema verojärjestelmä siirtyy perintöomaisuuden mukana sellaiselle osakkaalle, joka ei ole aiemmin omistanut vihreää kultaa. Ennen perinnönjakoa entuudestaan metsää omistaneen perintömetsä verotetaan hänen aiemmin valitsemansa järjestelmän mukaisesti.

Tiheää tukkimetsää kannattaa harventaa jakamattomasta kuolinpesästä ennen perinnönjakoa esimerkiksi silloin, kun metsä päätyisi puun myyntituloverotukseen kuuluvalle osakkaalle.

Jos kuolinpesä kuuluu myyntituloverotukseen, mutta osakas pinta-alaverotukseen, puiden myynti vasta perinnönjaon jälkeen on edullisempaa.

Metsäkiinteistön eli maapohjan myynnissä on oltava erityisen tarkka, jos pinta-alaperusteisesta metsästä on myyty puutavaraa verovuonna tai sitä edeltäneenä viitenä vuotena. Puun myynnit nimittäin lasketaan metsämaan myyntihintaan, jolloin kuolinpesälle syntyy enemmän luovutusvoittoa.

Lisäystä ei tehdä, mikäli puukauppojen jälkeen suoritetaan perinnönjako, jossa osakas saa tietyn kiinteistön tai rajoiltaan määrätyn alueen siitä.

Puun myynteihin perustuvassa verotuksessa puukauppoja ei lisätä metsäkiinteistön myyntihintaan.

Kiinteistöveroa kuolinpesä maksaa rakennuksista ja tonttimaasta. Pellosta tai metsästä veroa ei kanneta.

Perinnönjaosta huolimatta jakovuoden veron maksaa kuolinpesä, sillä kiinteistön verotus tapahtuu vuoden ensimmäisen päivän omistustilanteen perusteella.

Asuinkiinteistön osalta verosta vastaa yksin leski, mikäli hänellä on hallintaoikeus kiinteistöön. Tällöin asunto käsitellään myös varallisuusverotuksessa lesken varoina.

∇ Mainos ∇
21.2.2002 (päivitetty 23.2.2002 06:00)
Mika Talviaro
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentoi

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

16:41 Näin kannabis vaikuttaa asuntokauppaan
16:26 USA:n työllisyystilanteesta saatiin yllättäviä tietoja
15:59 Luokittaja: Venäjä voi vajota taantumaan ensi vuonna
15:12 Talvivaaran suurimman velkojan toimitusjohtaja erosi
15:08 Pankki: Norjalaiset taisivat myydä ison palan Finnairia
15:08 Digitoday "Käyttämällä Facebookia 1.1. alkaen hyväksyt päivittyneet ehtomme" – mikä on toisin?
14:59 Pörssi loivassa nousussa, Finnair laskee
14:25 Merkel on umpikujassa Putinin kanssa
14:23 Perustulosta kenttäkoe? Tarvittaisiin 8000 alle keskituloista
14:16 Uutiskommentti Onko Fennovoiman kotimainen omistus vain 36,63 prosenttia?
13:38 Digitoday Näin selvität moniko mainostaja seuraa surffaamistasi – ja estät sen
13:23 Tutkimus: Moni nainen on kotona "niin väsynyt, ettei jaksa mitään"
12:33 Digitoday Teknologiayritysten kauneuskilpailu: Suomalaisilla syytä juhlaan
12:26 EU julkisti 315 miljardin euron investointirahaston
11:37 Al-Naimi puhui: "öljy vakautuu" – ja näin kävi
11:05 Kolumni Yhden virheen Talvivaara
10:55 Palkanlaskijan palkka kasvoi tavallista duunaria enemmän
10:32 Digitoday Sony maksaa ostajille pelikonsolin valheellisista mainoksista
10:15 Kaksi yhtiötä kasvatti Fennovoima-osuuttaan
10:03 Talvivaaran joukkolainan tuottovaatimus jo 2801 prosenttia
09:53 Perusmetallit voivat kallistua – miten käy nikkelin?
09:18 Neste Oil sai yt:t päätökseen – 200 lähtee
08:51 BlackBerry tarjoaa iPhonesta vaihtaville 550 dollaria
08:33 Komissio julkistaa tänään elvytyspaketin
08:10 HS: Pisararata paljon luultua kannattamattomampi
08:07 Saksa asettaa naisille kiintiöt yrityksiin
06:14 It-viikko "Seuraavan 12 kuukauden aikana tulee murtotyökalu, joka muuttaa kaiken"
06:14 Digitoday Tämän vuoksi sormenjäljet eivät voi korvata salasanoja
06:01 Analyysi Näin suurpankit vedättivät valvojaa
25.11. Tässä on maailman kaunein tornitalo – katso kuva
Asiakastieto

Yhteistyössä