Budjetissa ei varauduta huonoihin aikoihin

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan ja Keskustan varapuheenjohtajan Maria Kaisa Aulan näkemyksen mukaan hallitus on ensi vuoden budjettiesityksessään varautunut kehnosti uhkiin, joita talouden heikkeneminen voi tuoda mukanaan. Sellainen on esimerkiksi työttömyyden jämähtäminen paikalleen tai kääntyminen kasvuun.

Hallituksen esitys sisältää työttömyysturvan porrastuksia, jotka ovat Aulan mielestä periaatteessa oikeansuuntaisia, mutta heiveröisiä lääkkeitä, eli ne eivät tuo suurta apua ongelmaan. Hän vaatii rakennemuutoksia, jotka lisäisivät heikosti koulutetun työvoiman kysyntää kotimarkkinoilla ja palveluissa.

– Tietoyhteiskunnan ajan työttömyysturvaa ei ole mietitty kokonaisuutena, vaan edelleen toimitaan teollisuusyhteiskunnan ja vakinaisen työsuhteen logiikalla. Sosiaaliturvan ja pätkätöiden yhteensovittamiseen tarvitaan paljon olennaisempia muutoksia kuin tähän mennessä esitetyt.

Aulan mukaan työmarkkinoiden ehtoja tulisi muuttaa, jotta matalan tuottavuuden työvoimalle syntyisi kysyntää.

Siinä valtion roolin pitäisi olla aktiivisempi.

– Siirtymiä tilanteesta toiseen, esimerkiksi työttömästä pätkätyöntekijäksi tai itsensä työllistäjäksi tulisi helpottaa. Mahdollisimman monen tulisi olla edes osittain kiinni työn syrjässä mieluummin kuin passiivisesti työttömyysturvalla.

?Hallitus on surffannutit-buumin aallonharjalla?

Aulan mielestä työvoimapoliittisia toimia on arvosteltu hyvästä syystä. Hänen mielestään hallitus on jättänyt koko alan perkaamatta.

Hän toteaa, että työvoimapolitiikan voimavaroja voitaisiin käyttää tehokkaammin, jos ne kohdennettaisiin vähemmän osaavan ja pienipalkkaisen työvoiman kysyntää parantaviin toimiin.

Koulutus tulisi keskittää yritysten tarpeisiin räätälöityihin hankkeisiin ja työttömien perusosaamisen korottamiseen pitkäkestoisemmilla koulutuksilla.

Päivähoidon nimellä kulkevien lyhytkurssien määrää tulisi sen sijaan vähentää.

– Nyt ollaan tavallaan myöhässä työmarkkinoiden toimivuutta parantavissa uudistuksissa. Ne olisi ollut helpointa ja parasta tehdä kasvuvuosina, mutta hallitus on surffannut it-buumin aallonharjalla. Siinä mielessä hallitus on toiminut hyvin, että se on hoitanut valtion taloutta maltillisesti ja varoja on käytetty velan lyhentämiseen.

Valtiovarainministeriö esittää ensi vuodelle 34,7 miljardin euron eli noin 206 miljardin markan talousarviota.

Budjetti on selvästi ylijäämäinen, mutta valtiontalouden ylijäämä putoaa puoleen viimevuotisesta budjettiehdotuksesta ja siitä, mitä keväällä arvioitiin.

Valtion velan lyhentämiseen käytettävää ylijäämää kertyy ensi vuonna 7,7 miljardia markkaa. Budjettiehdotusta on luonnehdittu lievästi elvyttäväksi. Se ei se sisällä radikaaleja muutoksia suuntaan tai toiseen, ei suuria leikkauksia eikä suuria menolisäyksiä.

Aulan mielestä varovainen linja on oikea nykyisessä tilanteessa, kun talouden näkymät ovat epävarmat. Reagointivaraa on hyvä jättää myös budjetin eduskuntakäsittelyn ajalle siltä varalta, että kasvunäkymät heikkenevät.

– Luulen, että budjettikäsittely on valtiovarainvaliokunnassa rauhallisempaa kuin aiempina vuosina. Esimerkiksi viime syksynä eduskunnan ja hallituksen suhde oli aika jännitteinen, koska hallituspuolueiden sisällä oli paljon kritiikkiä budjettilinjaa kohtaan ja sieltä tuli paineita kuntatalouden ja liikenneinfrastruktuurien kohennuksiin.

Tässä budjetissa on paljon rahaa liikenneinvestointeihin, mutta ne keskittyvät isojen perusväylien rakentamiseen, esimerkiksi Turku–Helsinki-moottoritiehen ja Kerava-Lahti–oikorataan.

?Aluekehitys unohtui budjetista?

Keskusta vaati hallitukselta tulevaisuusinvestointien ohjelmaa keväällä. Puolueen mielestä valtion täytyisi vakavasti tarttua sellaisiin kohteisiin, joiden hoitamatta jättäminen aiheuttaa kustannuksia tulevaisuudessa. Niitä ovat esimerkiksi julkisten palveluiden laatu, tiestön kunto, osaaminen ja tutkimus.

– Tilanne on ongelmallinen ja uhkaava kymmenen vuoden kuluttua, jos meillä on yhtä aikaa sekä ikääntymisen ongelmat että ikärakenteen ja vanhenemisen ongelmat, ja alueellinen keskittyminen on edennyt näköpiirissä olevalla uralla. Työssäkäyvät ovat keskittyneet kasvukeskuksiin työpaikkojen keskittymisen takia, ja maaseutu on vanhusvoittoinen.

Aulan mukaan hallituksenkin edustajat ovat puhuneet asiasta paljon, mutta juuri mitään he eivät ole tehneet. Hän arvostelee myös budjettiehdotuksen suhtautumista alueelliseen kehittymiseen ja keskittymiseen. Hänen mielestään lyhyen tähtäimen talouskasvun maksimointi ei ole riittävä perustelu sallia alueellinen keskittyminen ja edistää sitä.

– En ole itse havainnut, että budjettiehdotuksessa olisi mitään olennaista uutta toimenpidettä, esimerkiksi alueellisia verohuojennuksia tai muita toimenpiteitä, joilla houkuteltaisiin kasvua muille alueille kuin kasvukeskuksiin. Siellä on osaamiskeskusohjelma, joka on sinänsä ihan hyvä, mutta sen voimavarat ovat minimaaliset. Ei se kesää tee.

?Yrittäjyyttäedistettävä?

Aula toteaa, että Suomessa tulisi edistää itsensä työllistämisen ja yksin yrittämisen mahdollisuuksia ja houkuttelevuutta kasvukeskusten ulkopuolella.

Alueiden voimavaroja ja vahvuuksia olisi hyödynnettävä uudella tavalla, ja siinä tarvittaisiin yritysideoita ja markkinointia.

Yksi este on yrittämisen korkea kynnys.

Halukkuutta ryhtyä yrittäjäksi vähentää se, että palkansaajan sosiaaliturva on paljon parempi kuin yrittäjän.

Myönteistä budjettiehdotuksessa on Aulan mielestä se, että työnantajien kansaneläke- ja vakuutusmaksun alentamiseen käytetään 1,5 miljardia markkaa, koska se parantaa työvaltaisten yritysten mahdollisuuksia työllistää.

– Vero- ja työnantajamaksualennusten voimavarat voitaisiin kohdentaa pienipalkkaisen työvoiman työnantajamaksujen ja verotuksen alentamiseen, koska luultavasti pitkäaikaistyöttömyyden ongelma ei ole työvoiman tarjonnan puolella vaan kysynnän puolella. Nykyisellä vero- ja maksurakenteella ei synny töitä ikääntyneille ja niille, joiden koulutus on vanhentunut eikä työn tuottavuus ole yhtä korkea muilla.