Kuka katsoisianalyytikkoja silmiin?

Kun presidentti George W. Bush tapasi puolitoista viikkoa sitten lauantaina Venäjän presidentin Vladimir Putinin Sloveniassa, Bush kertoi katsoneensa venäläiskollegansa silmiin ja saaneensa tuntuman tämän sieluun. Tuon syväluotauksen pohjalta Bush sanoi voivansa luottaa mieheen.

Kyvyllä luodata hyvin koulutetun ja kokeneen KGB:n tiedustelu-upseerin sielun syvyyksiä olisi käyttöä muuallakin kuin Yhdysvaltain ulkopolitiikan luotsauksessa. Alkajaisiksi Bush voisi tietenkin käydä tapittamassa silmästä silmään FBI:n vastavakoiluosaston työntekijöitä ja CIA:n pyhimpiin salaisuuksiin vihittyjä jenkkitiedustelun avainhenkilöitä.

Bush voisi myös tehdä suunnattoman palveluksen maansa ja koko maailmantalouden hyväksi kohdistamalla haukankatseensa pörssimarkkinoiden tärkeimpiin vaikuttajiin. Yhdysvaltain talouden nykyisen alamäen voidaan väittää johtuvan yltiöoptimististen analyytikkojen ja heidän pasutuksellaan tolkkunsa menettäneiden sijoittajien synnyttämän internet- ja teknologiakuplan puhkeamisesta.

Bush voisi parina iltapäivänä syynätä parisataa keskeistä pörssianalyytikkoa ja karsia joukosta pois analyytikot, jotka ovat käsittäneet tehtäväkseen sijoituspankkinsa yritysasiakkaiden osakekurssien vedätyksen ja muun stiignafuulin.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että eräät analyytikot ovat tulleet synnintuntoon ilman presidentillisen aseen käyttöä. Vain pari päivää Bushin hämmästyttävien kykyjen paljastumisesta pörssivälitysliike Morgan Stanley Dean Witterin arvostetuin internet-analyytikko Jeffrey Camp löi sijoittajat ällikällä ja myönsi olleensa väärässä suositellessaan teknologiaosaketta, jonka kurssi romahti vuodessa 94 prosenttia. Campilla oli jopa kanttia pyytää asiakkailtaan anteeksi.

– Me analyytikot emme havainneet ajoissa teknologiaosakkeiden kääntymistä 25 vuoden pahimpaan laskuun ja meidän on aika kärsiä kolhumme, Camp totesi yllättävässä raportissaan.

Campia voi pitää joko suoraselkäisenä partiopoikana tai tosi ovelana ketkuna, jonka pyrkimyksenä on ilmaisella anteeksipyynnöllä paikata Wall Streetin analyytikkojen mainetta, mikä on välttämätöntä tavallisten osakesäästäjien houkuttelemiseksi takaisin osakemarkkinoille.

Campin katumuksen syynä saattoivat olla myös ikävien lehtiartikkelien, vihamielisen sijoittajapalautteen ja arvopaperiteollisuuden Securities Industry Association -etujärjestön uusien ohjeiden lisäksi Yhdysvaltain kongressin viime viikolla käynnistämät kuulemistilaisuudet analyytikkojen toiminnasta. Mikään ei ryhdistä arvopaperimarkkinoiden toimintaa yhtä tehokkaasti kuin ulkopuolisen valvonnan ja säätelyn lisääntymisen uhka. Edustuksellisessa demokratiassa poliitikot eivät tietenkään ole millään tavoin jäävejä valvomaan arvopaperimarkkinoiden pelisääntöjä, vaan se on heidän nimenomainen velvollisuutensa äänestäjiään kohtaan.

Yhdysvalloissa ainakin osalla tiedotusvälineistä olisi myös syytä esittää anteeksipyyntönsä teknologiakuplan synnyttämisestä. Tietenkin nokkelien sijoittajien olisi pitänyt teknologiamarkkinoihin erikoistuneita talouslehtiä selatessaan tajuta jo mainosten määrästä, kenen leipää nuo asiantuntija-aviisit söivät.