Aula etsii luovuutta

Helsingissä ei ole tarpeeksi sohvia. Luovimmat ideat syntyvät kopiokoneille varatuissa varastotiloissa. Nuhjuiset tupakkahuoneet ovat työpaikkojen mukavimpia tiloja. Nämä havainnot raivasivat tietä Aula-osuuskunnalle. Osuuskunta avaa huoneiston jäsenilleen Lasipalatsiin Helsingin keskustaan kesäkuun lopussa.

Jukka Tavastila, osuuskunnan toimitusjohtaja ja Jyri Engeström, yksi perustajista kertovat Aulan perustuvan yksinkertaisiin ideoihin. Keksintöjä syntyy ihmisten kohdatessa, vaikka tupakkatauolla.

– Olen pitänyt firmojen mielenkiintoisimpana paikkana huonetta, jonne on koottu tulostimia ja kopiokoneita. Tulostimista löytyy materiaalia aiheista, joista ei ole itse koskaan kuullut. Siellä syntyvät usein mielenkiintoisimmat keskustelut, Engeström sanoo.

Aula syntyi, kun Jyri Engeström, Aleksi Aaltonen, ja Marko Ahtisaari istuivat kahvila Espresso Edgessä Helsingissä. Miehet syventyivät pohtimaan Helsingin puutteita ja totesivat keskustasta puuttuvan sohvia. Keskustaan kaivattiin tilaa, jossa voisi keskustella tuntemattomien ja tuntemiensa ihmisten kanssa.

Ulkoisesti Aula muistuttaa nettikahvilaa. Tilassa on langaton verkko ja verkkotulostin, mutta ei tietokoneita. Jäsenille annetaan mahdollisuus käyttää tilassa kannettaviaan.

– Kun minä istun puolityhjässä kahvilassa, tuntematon tyyppi ei istu pöytääni emmekä aloita keskustelua. Tosielämässä kukaan ei mene toisen pöytään istumaan, eikä kohtaamisissa synny keskustelua, Engeström kertoo.

Hän toteaa, että Aula tähtää yksityisyyden kynnyksen madaltamiseen. Koska sisään pääsevät vain aulalaiset ja heidän vieraansa, paikallaolijoilla on jotain yhteistä.

– Hyviä keskusteluja syntyy kotibileissä samalla periaatteella - tulee tutustuttua herkemmin muihin ihmisiin, kun tietää, että heidät on kutsuttu paikalle, hän sanoo.

Tavastilan mukaan Aulassa noudatetaan selvää sääntöä: kunnioita tilaa, kunnioita muita.

Aulan jäseneksi pääsee kutsusta tai ottamalla yhteyttä osuuskunnan hallitukseen. Tilan valmistuessa jäsenille jaetaan omat avaimet. Osuuskunnan piirissä syntyvien ideoiden tekijänoikeudet jäävät niiden keksijöille.

Engeström sanoo, että kaikkein yksinkertaisin tapa oppia luottamaan toiseen ihmiseen on jonkun projektin toteuttaminen hänen kanssaan.

– Työssään kohtaavilla ihmisillä ei ole aikaa ja resursseja pohtia absurdeimpia ja usein kiinnostavimpia ideoita. Aula tarjoaa pöydän, jonka ääreen voi istuutua pohtimaan. Loppu jää ihmisten itsensä varaan. Ketään ei pakoteta olemaan luova.

Aula on toteuttanut hankkeitaan läpinäkyvästi. Tilaa suunnittelee Tuomas Toivonen, joka on levittänyt ajatuksiaan verkkoon nähtäville www.aula.cc -sivustolle.

Aulaan voi tuoda oman kannettavansa, mutta tilaa ei suunnitella päätteiden ehdoilla. Tulostin ja kopiokone sijoitetaan keskelle huonetta, jotta ihmiset voivat seurata, mitä muut tulostavat. Aula-tilan avaimen suunnittelu on annettu jäsenistön tehtäväksi.

Engeström sanoo, että Aula tähtää toiminnassaan open source -pohjaiseen filosofiaan. Aulassa syntyneiden ideoiden tekijänoikeudet kuuluvat ideoiden kehittäjille.

Tavastila ja Engeström toteavat naureskellen, että ylipäätään Aulan käytännön toteutus on edustanut takaperoista bisnesajattelua. Perinteisesti rahoitus edellyttää toteutusta. Aulassa on tehty toisin päin.

Engeström uskoo, että Aula tekee mahdolliseksi monia uusia asioita.

– Kun työpaikalla keskustelee ajatuksistaan, työtovereiden ajatukset ovat väkisinkin urautuneet samansuuntaisiksi kuin omat ajatukset. Mikäli ihmisillä on tilaisuus testata ajatuksiaan porukassa, jonka jäsenet ovat eri alojen asiantuntijoita, voi herkästi syntyä uusia ja kiinnostavia ajatuksia, Engeström sanoo.

Hän poimii esimerkiksi runolehtiverkoston. Runolehtiverkostossa pyritään käyttämään teknologiaa runouden apuna. Hanketta vetää Varsinais-Suomen läänintaiteilija Tommi Parkko.

– Hankkeen toteutuessa voisit lukea latviankielisen runon digitaalitelevision tai tietokoneen päätteeltä suomeksi käännettynä, ja samaan aikaan kuulisit, kun runoilija itse lukee runoa alkukielellä.

Aulan alkuvaiheen projektit keskittyvät Engeströmin mukaan teknologian käyttämiseen uusissa yhteyksissä. Suuri osa jäsenistä työskentelee teknologian parissa.

Tavastila kertoo, ettei teknologiakeskeisyys ole kuitenkaan itseisarvo. Jäsenet voivat tuoda mukaan haluamiaan ihmisiä.

Aulan ensimmäiset projektit ovat olleet lähtökohdiltaan humanistisia. Runolehtihanke edistää kulttuuria. Lisäksi on pohdittu hyväntekeväisyyskeräysten toteuttamista tekstiviestein.

Tavastila uskoo, että jatkossa hankkeet yksinkertaistuvat.

Aulan toimintaa rahoitetaan jäsenmaksuilla ja yritysten tuella. Lisäksi perustajajäsenet ja toimitusjohtaja ovat sitoneet rahojaan osuuskuntaan. Pääyhteistyökumppani on Hewlett-Packard. Yhtiö tarjoaa osuuskunnan projektien käyttöön teknologiaansa.

– Tässä vaiheessa suurin osa, mitä kerromme Aulasta, on vain lupauksia. Kuitenkin luovuus on 98-prosenttisesti työtä ja loppu vaatii virikkeitä. Jos Aula synnyttää niitä, sitä tarvitaan, Tavastila sanoo.