Tantaali altistaa pc- ja kännykkävalmistajat ympäristöprotesteille

Ympäristöpoliit-tisia päämääriä ostoboikoteilla ajava Eco International -järjestö listaa verkkosivuillaan pitkän litanian suoran toiminnan kohteita. Valikkolistalla on useimmille maallikoille hämärän peittoon jäävä kehotus boikotoida ?coltania? sisältävien matkapuhelimien valmistajia. Temppelinharjalle nostetaan Nokia ja Motorola.

– Ovatko nämä yhtiöt tietoisia epäsuorasti vahingollisesta vaikutuksestaan maailman luonnonperintöalueisiin ja gorilloihin? boikottikehotuksen päätteeksi kysytään.

Vastaus Eco Internationalin aktivistien kysymykseen on: kyllä.

Nokia, Motorola, Ericsson ja monet muut matkapuhelimien, pc-tietokoneiden ja autojen elektroniikan valmistajat ovat hyvin tietoisia ongelmasta, jolla ympäristövaikutusten lisäksi on myös kansainvälispoliittisia ulottuvuuksia.

Coltan on englanninkielinen lyhenne kolumbiitti-tantaliitti-mineraalille, josta rikastetaan metallista tantaali-alkuainetta. Ruotsalaisen Anders Gustaf Ekebergin vuonna 1802 Kemiöstä löytämästä mineraalinäytteestä eristämä tantaali on erittäin kova ja venyvä harmaa metalli, jonka sulamispiste on 2 996 celsiusastetta.

Tantaalia on käytetty jo vuosikausia ruostumattomien terästen ja muiden kestävien metalliseosten, kirurgisten instrumenttien, elektroni- ja röntgenputkien ja hehkulamppujen valmistuksessa sekä kemian-, ydinvoima-, auto- ja puolustusvälineteollisuuden tarpeisiin. Viime vuosina kysyntää on lisännyt tantaalin käyttö matkapuhelinten ja tietokoneiden passiivisissa kondensaattoreissa.

Maailman tunnetuista tantaalivaroista noin 75–80 prosenttia on Australiassa. Lisäksi hyödynnettäviä malmiesiintymiä on Brasiliassa, Kanadassa, Nigeriassa ja Kongon demokraattisen tasavallan koillisosissa.

Kysynnän kasvettua tantaalin kilohinta nousi viime vuoden aikana noin 770 markasta jopa yli 6 100 markkaan. Tästä hinta on laskenut tämän vuoden aikana 1 500 markkaan. Viime vuonna maailmassa tuotettiin noin kolme miljoonaa kiloa tantaalia, josta 60 prosenttia meni elektroniikkateollisuuden tarpeisiin.

Kova kysyntä on synnyttänyt Kongon demokraattisen tasavallan koillisosiin, Ugandan ja Ruandan vastaiselle rajaseudulle tantaalirynnäkön. Maan hallintoa vastaan taistelevat kongolaiset, ugandalaiset, ruandalaiset ja burundilaiset sissiryhmät ryöväävät järjestelmällisesti Kongon demokraattisen tasavallan luonnonvaroja toimintansa rahoittamiseksi.

YK:n pääsihteerin Kofi Annanin nimittämä työryhmä jätti huhtikuun lopulla turvallisuusneuvostolle 56-sivuisen selvityksen Kongon demokraattisen tasavallan luonnonvarojen ryöväyksestä. Seikkaperäisestä raportista käy ilmi, kuinka eri sissiryhmät rahoittavat toimintaansa kolumbiitti-tantaliitti-kaivauksilla, joista jalostettu tantaali päätyy rajanaapureiden kautta pimeille markkinoille ja sitä kautta mahdollisesti myös elektroniikkateollisuuden komponentteihin.

Pakkotyövoimaa tantaalikaivauksillaan käyttävät sissiryhmät ja omaan laskuunsa toimivat kaivajat ovat myös tunkeutuneet uhanalaisten gorillojen suojelualueille, mikä on herättänyt ympäristöaktivistit vaatimaan tantaalin loppukäyttäjien asettamista boikottiin.

Elektroniikkateollisuus on joutunut metsäteollisuudelle tutun sertifiointiongelman eteen, mutta harmaan tantaalijauheen tai metallilangan alkuperän jäljittäminen on huomattavasti hankalampaa kuin puuraaka-aineen hakkuualueiden varmistaminen.

– Nokialla on ympäristö- ja eettisiin seikkoihin liittyen tiukat vaatimukset alihankkijoille. Edellytämme myös omien toimittajiemme asettavan samanlaiset vaatimukset edelleen omille toimittajilleen ja alihankkijoilleen, Nokian yhtymätiedotuksen apulaisjohtaja Maija Tommila selittää yhtiön varautumista tantaaliongelman kaltaisiin tilanteisiin.

Nokia on pyrkinyt myös käytännössä varmistamaan, ettei sen matkapuhelinten kondensaattoreissa käytetä Kongon demokraattisesta tasavallasta hankittua tantaalia.

–Matkapuhelinpuolella olemme kysyneet kaikilta alihankkijoilta, mistä maasta he tantaalin hankkivat, eikä kukaan heistä tuo sitä Kongon demokraattisesta tasavallasta, Tommila kertoo.

Myös Ericsson on ryhtynyt samankaltaisiin toimiin tantaalin alkuperän varmistamiseksi.

Nokia hankkii merkittävän osan tantaalikondensaattoreistaan eteläcarolinalaiselta Kemet-yhtymältä.

– Olemme kääntyneet raaka-ainetoimittajiemme puoleen varmistaaksemme, ettei heiltä ostamaamme tantaalia ole hankittu laittomasti Kongosta, maailman suurimman tantaalikondensaattorivalmistajan varatoimitusjohtaja Harris Crowley Jr. kertoo The Industry Standard-lehdessä.

Myös maailman suurimpiin tantaalintoimittajiin kuuluva H.C. Strack -yhtymä on vakuuttanut hankkivansa raaka-aineensa vain laillisilta markkinoilta. Ketjun alapäässä jalostamaton raaka-aine kuitenkin kulkee useiden välikäsien kautta, jolloin alkuperän sataprosenttinen varmistaminen on hyvin vaikeaa.

Loppujen lopuksi on kysymys siitä, että itäisen Afrikan poliittinen tilanne saadaan vakiinnutettua ja Kongon demokraattisen tasavallan luonnonvarojen ryöväys loppumaan. Mineraalivaroja on pyrittävä hyödyntämään uhanalaista luontoa tuhoamatta. Kovimpana keinona on esitetty, että laittomaan tantaalikauppaan sekaantuneet Kongon demokraattisen tasavallan rajanaapurit julistettaisiin kauppasaartoon.