Kela harppaa 2000-luvulle

Harvalla laitoksella on yhtä harhaanjohtava nimi kuin Kansaneläkelaitoksella, jota myös tuttavallisesti Kelaksi kutsutaan. Nimilyhenteeseen tuttavallisuus sitten loppuukin. Aivan näihin päiviin saakka kansalaisilla on ollut äärimmäisen vähän mahdollisuuksia vaikuttaa nimeään kantavan laitoksen toimintaan. Jopa pelkkien faktatietojen saanti Kansaneläkelaitoksen toiminnasta on ollut tunnetusti kiven alla.

Yli 20 vuotta Kelaa johtaneen pääjohtajan Jaakko Pajulan (kesk.) aikana laitoksen toiminnasta ei ollut tapana kertoa juuri mitään. Tuonaikaiseen Kelaan verrattuna vapaamuuraritkin vaikuttavat suorastaan transparenteilta.

Pajulan seuraajien aikana salaisuuden verho on alkanut aavistuksen verran avautua. Läpinäkyvyyden lisäämiseksi on tosin tarvittu hieman korkeimman hallinto-oikeuden apua. KHO kumosi nimittäin taannoin muutamia Kelan tekemiä salassapitopäätöksiä. Muun muassa laitosta koskeva valvontatilintarkastajien tarkastuskertomus todettiin oikeuden päätöksellä julkiseksi asiakirjaksi. Myöskään Kelan johtajien tehtailemat ravintolakuitit ja vastaavat tositteet eivät KHO:n päätöksen mukaan ole salassa pidettäviä asiakirjoja.

Nyt Kelassakin alkavat puhaltaa uudet tuulet, jos hallituksen esitys uudeksi laiksi Kansaneläkelaitoksesta menee kaavaillussa muodossa läpi. Taloudellisessa mielessä suurin muutos koskee laitoksen sijoituspolitiikkaa. Jatkossa Kelan sijoitukset tai ainakin osa niistä voidaan lakiesityksen mukaan ulkoistaa omaisuudenhoitajia kilpailuttamalla. Muutos on kolossaalinen, jos uutta käytäntöä vertaa Pajulan aikaiseen sijoitustoiminnan hoitoon. Diktaattoriksikin tituleerattu Pajula kun ei tunnetusti tyytynyt vain sosiaalipolitiikan hoitoon, vaan huseerasi varsin näyttävästi mukana myös Suomen teollisuuden uudelleenjärjestelyissä.

Uusi laki lisäisi Kelan johtajien valtaa sijoituspäätöksiä tehtäessä. Tämän puolestaan pitäisi lisätä Kelaan nimitettävien johtajien pätevyysvaatimuksia.

Perinteisestihän Kelan johtajanimitykset ovat olleet poliittisia lehmänkauppoja parhaimmillaan. Eläkkeiden maksun turvaamiseksi tämän käytännön soisi todella uuden lain mukanaan tuoman vastuun myötä muuttuvan.

Lakiesitykseen sisältyy toinenkin merkittävä muutos, jolla on taloudellisen vallankäytön lisäksi huomattavaa yleistäkin merkitystä. Lakiesitys lähtee nimittäin siitä, että Kelan niin kutsuttu lisätty hallitus lakkautettaisiin kokonaan.

Laitoksen harjoittamaan sijoitustoimintaan tämä vaikuttaa sillä lailla, että yksi väliporras jää päätöksentekoprosessista pois, sillä tähän saakka lisätty hallitus on ainakin muodollisesti siunannut Kelan sijoituspäätökset.

Lakiesitys mullistaisi myös koko Kelan hallituksen, sillä jatkossa se on tarkoitus koota pääosin ulkopuolisista jäsenistä. Laitosta hallituksessa edustaisivat vain pääjohtaja ja hänen varamiehensä. Kela taitaa kaikkien yllätykseksi olla ihan tosissaan astumassa 2000-luvulle.