Kreikka kaipaa perestroikaa
Kreikan valtion velkaongelma jatkuu kolmatta vuottaan, eivätkä maahan tähän mennessä kannetut tuet ole tilannetta ratkaisseet. EKP on ansiokkaasti varmistanut pankkijärjestelmän toimintakykyä ja rahoituksen riittävyyttä myös siinä tapauksessa, että Kreikka ajautuu maksuhäiriöön, ja lainamarkkinat ovat antaneet sijoittajille aikaa järjestellä sijoitustensa riskejä.
20.2.2012 07:17
59
Kreikan valtiolainat maksavat jälkimarkkinoilla noin puolet nimellisarvostaan, mikä vastaa etenkin euron ulkopuolisten sijoittajien arviota maan riskeistä.
Kreikka itse näyttää kuitenkin olevan pääsemättömissä Augeiaan tallia muistuttavan taloutensa kanssa. Euron tuoma helppo luotonsaanti ja drakma-aikaa matalampi korkotaso toivat maahan kulutus- ja investointijuhlan, jonka aikana myös kilpailukyky katosi palkkatason nousun myötä.
Tilanne muistuttaa Suomea vuonna 1990, kun rahoitusmarkkinoiden vapautumisen synnyttämä kulutusjuhla alkoi muuttua arjen ankeudeksi ja laskut erääntyä. Vienti länsimarkkinoille ei ollut kilpailukykyistä, ja itäiset markkinat kärsivät sisäisistä ongelmista samalla kun öljyn hinta laski ja vähensi bilateraalikaupan vetoa.
Neuvostoviennin osuus Suomen kokonaisviennistä laski vuoden 1986 noin 25 prosentin huippulukemista noin 10 prosenttiin vuonna 1989. Suomessa alettiin tuolloin luisua kohti devalvaatiota, joka toteutui vuonna 1991 ja johti markan kellutukseen vuotta myöhemmin. Itsenäisen, kelluvan markan aika sitten päättyi eurojäsenyyteen.
Kreikan jäsenyys
oli ennenaikainen
Kreikan eurojäsenyys on osoittautunut hätiköidyksi. Maa liittyi valuuttaliittoon toteuttamatta ensin Suomen kaltaista talouden trimmausta.
Jäsenyyden taustalla olivatkin pääasiassa muut kuin taloudelliset tekijät: Kreikkalaiset halusivat kaikin keinoin vakuuttaa olevansa Euroopan kehittyneiden talouksien veroisia, ja euromaat pyrkivät tuomaan yhteisvaluutan vähitellen koko unioniin. Kreikan toivottiin hankkiutuvan itse eurokuntoon jäsenyyden tuomien etujen kuten juuri vakaamman korkotason avulla.
Mene tiedä, ehkä tätä Kreikassa oikeasti yritettiinkin. Ainakin maan matkailuelinkeino piristyi valuuttaunionista ja turistikohteiden hintataso nousi ripeästi. Suorana opetuksena kilpailukyvyn kehityksestä alkoivat Aigeian meren vastarannan Turkin lomakohteet samoihin aikoihin nousta pohjoismaisten matkanjärjestäjien suosikeiksi.
Aurinko ja meri olivat samat, ja Turkin punnan eurokurssi teki kohteista matkailijalle edullisia ja seteleiden nollamäärien kasvun myötä myös eksoottisia.
Devalvaatio
olisi tarpeen
Hävitetyn kilpailukyvyn palauttaminen oli kansallisten, kiinteiden valuuttakurssien aikaan verraten helppoa. Valuutan ulkoisen arvon devalvointi toi vientiteollisuudelle uutta puhtia, säästäjien laskuun, ja mikäli devalvaation jälkihoito onnistui, eikä tuontihintojen nousun tuoma inflaatio yltänyt palkkoihin asti, talouteen saattoi syntyä kestävääkin etua.
Kreikka on kuitenkin mukana eurossa, joka on vapaasti kelluva 15 maan yhteisvaluutta, joten se ei voi enää devalvoida omaa valuuttaansa. Jäljellä näyttäisi olevan enää sisäinen devalvaatio, palkkojen ja kustannusten leikkaus kilpailukyvyn palauttavalle tasolle. Tätä yritettiin Suomessakin syksyllä 1991.
Viime päivien mellakkauutisoinnin valossa on selvää, että jo sisäisen devalvaation esittäminen saattaisi Kreikan poikkeustilanteeseen ja mahdollisesti toisi joidenkin hulluimpien uhoajien manaamat panssarit kaduille palauttamaan järjestystä. Talouden toiminnan kannalta järjestely olisi kuitenkin katastrofi.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Miten vippaskonstia
käytetään
Suomalaisen sanonnan mukaan keinojen loppuessa pitää ottaa käyttöön vippaskonstit. Kreikankin tapauksessa jäljellä on toimintamalli, jonka perusta luotiin jo euroa edeltäneen valuuttamekanismi ERM:n aikana. Tuolloin saattoi tapahtua, että valuutan kytköstä mekanismin perustaan, laskennalliseen yhteisvaluutta Ecuun, muutettiin, kuten Suomi teki loppusyksystä vuonna 1991.
Järjestelystä käytettiin nimeä "realignment" uudelleen järjestely. Merkityksellisesti sitä lähellä on myös Neuvostoliiton historiasta tuttu "perestroika" uudelleen rakentaminen, tai perustusten uusinta.
Kreikka liittyessä euroon yhteisvaluutan arvoksi määriteltiin 340,75 drakmaa. Tuon arvon muuttaminen vastaamaan paremmin Kreikan kilpailukykyä vastaisi devalvaatiota, mutta säilyttäisi euron ja euroalueen rakenteet.
Jos euron arvo nostettaisiin 810 drakmaan, eli "Kreikan euro" devalvoitaisiin noin 60 prosenttia, palaisi maan julkinen velka Maastrichtin standardien mukaiseen 60 prosenttiin kokonaistuotannosta. Vuoden 2010 lukujen mukaan se oli 142 prosenttia.
Käytännössä järjestelyn voisi toteuttaa yhden viikonlopun aikana: Euroopan rahamarkkinoiden sulkeuduttua kaikki Kreikan hinnat ja palkat, sekä Kreikasta ulos suuntautuvat maksut ja velat alennetaan 40 prosenttiin (340,75 / 810, pyöristettynä) entisestä euroarvostaan. Vastaavasti Kreikan ja Kreikassa toimivien yritysten ulkomailta tulevien maksujen ja saatavien arvo nostetaan 2,4 (810/340,75, taas hivenen pyöristäen) -kertaisiksi.
Kreikan valtion maksukyky toipuu, maan lainoja noin puoleen hintaan nimellisarvostaan ostaneet sijoittajat kohtaavat riskisijoituksen hyvän tuoton vastakohdan, sijoitusriskin, ja kansalaisten ostovoima suhteessa kotimaan hintatasoon säilyy.
Yllätystoimen shokkivaikutus saattaa myös lieventää kreikkalaisten halua vastaisuudessa vastustaa talouden tervehdyttämiseen pyrkiviä toimenpiteitä ja varoittaa muitakin euroalueen kriisimaita tilanteen vakavuudesta.
Jälkihoitoa varten Kreikka tarvitsee vielä kotimaisten poliitikkojen, EU:n ja IMF:n edustajista koostuvan valvontakomissio huolehtimaan, että uudelleen järjestelyn tuottamaa etsikkoaikaa ei haaskata vaan talouden rakenteita aletaan toden teolla muuttaa vastaamaan länsieurooppalaisia käytäntöjä. Näin EU voi, jälleen kerran, nousta kriisistä aikaisempaa toimintakykyisempänä.
Kuten Nietzsche totesi, kriisi joka ei tapa, vahvistaa. Kreikan sotku ei tee tässä poikkeusta.
14
9
15
Kommentit (59)
Vaikka Kreikan velka ei vähenisi yhtään.
Suomessa mm. rakennusalan liikevaihto on muodostunut kotitalaouksien 80 miljardin euron asuntovelasta 10 - 30 vuoden maksuajalla. Rakentajat tienaavat rahaa mitä ei ole vielä olemassa. Kreikassa tehdään työtä 13 kuukauta vuodessa ja monet ovat työssä useammassa työpaikassa yhtäaikaa. Työntekeminen rahapalkasta on aiheuttanut Kreikan vararikon.
Siellä puuttuu se Jyrkin mainitsema pöhinä.
Suomessa mm. rakennusalan liikevaihto on muodostunut kotitalaouksien 80 miljardin euron asuntovelasta 10 - 30 vuoden maksuajalla. Rakentajat tienaavat rahaa mitä ei ole vielä olemassa. Kreikassa tehdään työtä 13 kuukauta vuodessa ja monet ovat työssä useammassa työpaikassa yhtäaikaa. Työntekeminen rahapalkasta on aiheuttanut Kreikan vararikon.
Mistä julkinen talous saa verotulonsa? Velaksi tehdystä liikevaihdosta mm. rakentajat maksavat veronsa kotitalouksien 80 miljardin euron asuntovelasta.
tukipaketin, ja saamme vihdoinkin vakaamman euroopan.
Ei ole tällä hetkellä helppoa olla kreikkalainen,
kun tukipaketti viipyy. Tämä tukipaketti olisi pitänyt antaa heti kreikalle eikä alkaa viivyttelemään sitä.
Suomalaiset tietenkin taas kitisevät pikkurahoista aivan turhaan, heh muutamasta satasesta, enpä kehtais.
Ei sentään Halla-Ahon mainitsemaa .....?